Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Sushi En Finland – Suomen uusin ja stressaavin sushiravintola

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Blue Dragon ja Suomen Blogimedia

Kävi niin, että eräänä lauantai-iltana aika tuntui tulleen.

Pari edellistä viikonloppua eivät olleet sopivia. Olin vähän yrittänyt, mutta Insinööri torppasi joka kerta. ”Joo tää ei muuten sitten ole se päivä.” Väitti minun olleen riittävän pahantuulinen jo ilmankin.

Nyt olin kuitenkin tuijottanut laatikkoa jo monta viikkoa, sen ilkkuessa minulle työhuoneen perimmäisestä nurkasta ettet todellakaan osaa. Muistatko, yritit kerran ja se oli vaikeaa! Tuli ihan överitkin!

Mitäpä siitä että siitä kerrasta oli kymmenen vuotta aikaa ja silloin mukana oli aika paljon viiniä – se ei helpottanut muistaakseni koordinointia. Silti, en varmasti osaa nytkään – vaikka välineet kieltämättä oli kohdillaan.

Mutta tämä lauantai. Se oli sellainen että Insinööri meni ja osti kaikki kalat ja pakkohan se oli tehdä.

Sushia. Itse. Kotona. Lasten kanssa.

sushia kotona

Jotta stressihermoni saatiin sopivalle taajuudelle, päätin myös sillä yhdellä samalla kerralla ottaa kaikki yhteistyöhön sopivat kuvat, valmistaa itse japanilaisen munakkaan ja improvisoida Kalifornia-rullat Kettusten tyyliin.

Yksi kolmesta onnistui, voit itse arvella mikä. (Vinkki: valmiista sushista ei ole kuvia).

Kyllä tässä on nyt vähän katsottava peiliin ja todettava, ettei päivän suoritus ollut ihan parasta antiani. Puristin rattia vähän liian tiukasti ja ojaanhan se meinasi välillä kaartaa. Onneksi kuitenkin tiimi toimi ja varusteet oli kunnossa, joten tapahtuma oli kaikkinensa onnistunut.

sushia kotona sushia kotona sushi kotona itse tehty sushi

Lapsikokit hoitivat nähdäkseni homman melko lailla täydellisesti kotiin. Pyörittivät, pilkkoivat ja asettelivat keskittyneesti, eivätkä häiriintyneet silloin tällöin naaman tai käsien eteen työnnetystä kamerasta. Kestivät jopa sen, että eräällä kuvaajalla viipyi aina se lisäriisin annostelu hiukan pidempään. Olivat kuuntelematta kun joku vaikeroi aika ajoin kaikesta tästä sotkusta.

Tekivät sushia itse sillä tavalla kuin 90% ihmisistä tekisi, iloisesti hommasta nauttien.

Illan mieskokki suoritti hänkin oman tonttinsa mukisematta ja virheettömällä suorituksella. Kalatiskiltä sushia varten erikseen ostetut kalat olivat pian nigirisopivasti ojossa ja käsi myös – hänkin odotteli sitä riisiä ihan pari kertaa.

Yritä siinä nyt sitten ottaa kuvia kun koko perhe huutaa jonkun riisin perään.

itsetehty sushi sushia itse sushi kotona sushia itse

Teimme sushia itse kotona. Lasten kanssa. Jäin henkiin kertomaan tarinan. Kokeilun kokonaisarvosanaksi annan 4/5: Perhe piti tapahtumasta kovin eikä tässä nyt kukaan vallan romahtamaan päässyt.

Ajoittainen riisitahma, avokadomössö ja epäsäntilliset pyörylät meinasivat toki välillä hieman salvata jonkun kontrollifriikin hengen, mutta tätä toisaalta korvasi äärimmäisen halpa tonnikalanigiri ravintola-annoksiin verrattuna sekä verrattoman hieno menu vastanimetyn ravintolamme (Sushi En Finland) pöydässä.


Lapsistatisteille on annettava päivän erikoismaininta. He eivät lainkaan pahastuneet vaikka ruoka myöhästyi minuutin, pari (130) ja maistoivat reippaasti kaikkea tekemäänsä. Pitivät jopa maistamastaan! Söivät ns. koko rahan edestä, joka ei onneksi kauheasti ollut – iso tonnikalakasammekin maksoi yhteensä 7€.

sushia lasten kanssa sushia itse

Japanilaisen munakkaan tein yllättävän näppärästi tämän vaikealta vaikuttavan ohjeen mukaan Blue Dragonin miriniä ja soijaa käyttäen, mutta siitä tuli vähän letunmakuista – uudella kierroksella vähentäisin sokeria reippaasti. Tosin, ei letuissa ole kyllä sillä tavalla mitään vikaa.

Korjaan: teimme myös lettunigirejä, ks ohje yllä!

Riisin teimme pakkauksen mukaan pienen suukopun saattelemana joten ehkä emme sitten tehneetkään sitä pakkauksen mukaan. Teimme sitä tupla-annoksen (hyvä!) mutta sekoittelimme sitä kinastellessamme liikaa (huono!) ja lopputulos päätyi olemaan hyvinkin alle optimin.

Ketun spesiaali kaliforniarulla ei toiminut. Vinkkinä: Jos laittaa rullaan ainesosaa mistä ei pidä, voi olla ettei edes sen kutsuminen sushiksi paranna makuja. Mutta kokeile sinä: heitä mihin tahansa vähän majoneesia, salaattia ja kevätsipulia! Kyllä toimii! (surimipuikot ei. ynh)

Ensi kerralla lupaan tsempata. Kaikessa.

sushia kotona

P.s. Kuka tulisi meille sushi-illalliselle? Se on hurjan hauskaa ja helppoa! Ilman minua!
P.p.s Jos uskallat minusta huolimatta tehdä sushia, Blue Dragonin sivuilla on paljon hyviä vinkkejä ja kaupasta saa niitä elämää helpottavia välineitä.

Pakasta, paahda ja pihistele – laiskempi kokki tekee vähemmän ruokahävikkiä

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Knorr ja Suomen Blogimedia

IPCC ilmastoraportti  tuskin on enää teistä kenellekään uusi asia, te olette niin valveutuneita. Ehkä teillä jo vähän kuristaa kurkkua kun ajattelette ilmastoa, kuumuutta ja seuraavia sukupolvia? Niin minullakin.

”Peli ei ole vielä pelattu. Mutta aikaa vitkutteluun ei enää missään tapauksessa ole ”
– Lainaus Ylen artikkelista, johon linkattu ylempänä

Onneksi meillä on oikeasti monta tapaa vaikuttaa. Ensimmäinen on tietysti äänestäminen, sillä iso osa näistä asioista vaatii valtiotason muutoksia. Sääntelyitä, veroja, kannustimia ja pakkoja. Mutta yksilötasolla voi tehdä paljon muutakin kuin vain laittaa silmät kiinni ja toivoa parasta. Lyhyenä listana omat teot kannattaa tsekata näiltä osin:

1 Sen mitä ostat, sen pidät (korjaat ja kunnostat, käytät ja huollat).
2 Syö enemmän kasviksia eli vähemmän lihaa (siihen vinkkejä tässä aiemmassa tekstissä)
3 Mieti miten liikut: harkitse yksityisautoilua joka ikinen kerta.
4 Tsemppaa ruokahävikin kanssa.

Viimeinen kohta, ruokahävikki – on yllättävän isossa roolissa ilmastonmuutosasioissa. Jopa 30% kaikesta maailmassa valmistetusta ruoasta menee hävikkiin, eli muuttuu taas uusiksi kaasuiksi maapalloa lämmittämään (ellei sitä saada biomassaksi talteen, mutta se ei vielä mene niin). Eikä pelkkä jäte ole ongelma.

Otetaan talvella ostettu kirsikkatomaatti esimerkiksi: Se on kasvatettu joko jossain kaukana paljon vettä käyttäen, tai kasvihuoneessa vettä ja energiaa paljon käyttäen. Se on pakattu (muoviin, joka on itse asiassa tärkeä asia ruokahävikin minimoinnin kannalta!) ja kuljetettu (usein fossiilisella) polttoaineella ruokakauppaan, josta sinä olet sen hakenut todennäköisesti jollain päästöjä tuottavalla kulkuneuvolla, bussilla tai omalla. Ketjussa on jo neljä ilmastoa kuormittavaa kohtaa, ja viides tulee sieltä omasta bioroskiksesta.

Vaikka kaikki tuottajat alkaisivat Knorrin tuottajien tapaan kasvattaa vihanneksia vastuullisemmin vaikkapa vähentämällä veden käyttöä, syömättä jäänyt tomaatti on silti hankala ilmaston kannalta. Se on kasvattanut itselleen ison jalanjäljen, joten se on parempi myös syödä.

ruokahävikin vähentäminen

Parastahan tietysti olisi, että me kaikki kasvattaisimme omat tomaattimme omalla mullalla jonka omista jätteistämme teemme. Mutta koska emme elä Disney-elokuvassa, me voimme lähinnä tsempata sen kanssa ettei se vaivalla tuotettu tomaatti mene hukkaan.

Meidän perhe elää monella tavalla hirvittävän epäekologisesti. Meillä on kaksi lasta, iso talo johon on uponnut paljon ilmastokuormaa, diesel-auto, ihan liikaa uutta kamaa ja lennämme vuosittain. Vaikka auto on menossa vaihtoon heti kun rahat riittää ja tavaroissa kuri on tiukka, on jalanjälkemme ihan liian painava.

Yksi asia, jossa olemme vähän vahingossa onnistuneet on ruokahävikin pieni määrä. Kyllä sitä tulee, mutta luulen että keskimääräistä vähemmän. Hirveän harvoin joudun muuta kuin kuoria tai lasten lautasten viimeisiä lusikallisia heittämään pois. Tämä ei ole sen ansiota että olisimme jotenkin tosi hyviä ihmisiä, vaan oikeastaan johtuu siitä, että olemme laiskoja ja vähän kehnoja kokkeja. Koska en inspiroidu ruoasta ja osta kaupasta jotakin tehdäkseni siitä “jotain ihanaa”, ei ne tekemättä jääneet ihmeet jää jääkaappiin homehtumaankaan. Pääasiassa jääkaapppimme on tosi tyhjä, sillä siellä on aina vain jonkin tietyn aterian ainekset.

En siis oikeastaan heräteshoppaile ruokaa, vaan ostan aina tarpeeseen.

Tämä osa ruokahävikin vähentämisestä menee minulta suorastaan huomaamatta, mutta teen paljon myös tietoisia valintoja. Tässä omat vinkkini kootusti, otan tosi mielelläni teiltä lisäajatuksia siihen!

ruokavinkit lapsiperhe

Vasemmalla näkyvät kaverit olivat päässeet pehmentymään, joten laitoin ne tuoreiden ystäviensä kanssa paahtumaan.

Suunnittele. Pidä tuoreruokavarannot (hedelmät, kasvikset, liha) aina minimissä. Osta vain seuraaviin aterioihin käytettävät ainekset ja mieti oikeasti, tuletteko sinä viikkona syömään ne. Ruokaostosten suunnittelu tuntuu aluksi työläältä mutta oikeasti säästää sekä rahaa että aikaa.

Turvaudu tuttuihin ruokiin. Suunnittelua helpottaa jos teet itsellesi listan kaikista ruoista, jotka syntyvät vaivatta. Tein sen kerran ehkä kuusi vuotta sitten ja se kantaa edelleen! Listalta sitten valitset aina vaikka kolme per viikko tehtäväksi. Tässä Keltaisen talon reseptit -lista, jossa todella monta hyvää kasvisruokaa resepteineen (kiitos Periaatteen Nainen tämän vinkkaamisesta!) ja täältä löydät mun ja lukijoiden luottoreseptejä lisää.

Jos et jaksa suunnitella, voit muutamalla kuiva-aineella ja pakastettavalla tavaralla varmistaa että ruokaa voi valmistaa silloinkin kun kukaan ei ole muistanut käydä kaupassa ja edessä todellakin on tyhjä jääkaappi. Osta kuiva-ainekaappiin esimerkiksi valmiit Lasagne-setit (Knorrilla on kaksi eri settiä, jossa kastikkeetkin valmiina) ja laita pakkaseen soijarouhetta. Näistä pystyt loihtimaan milloin vain sopivan ruoan. Hernekeittoakin kannattaa aina olla kaapissa!

arjen pikaruoka

Tähän upposi vähän vanha mozzarella, melkein nahistuneet tomaatit ja viimeisen päivän jauhelihat.

Leipä on yksi isoimmista ruokahävikin aiheuttajista, joten niissä isoin vinkkini on että älä pidä esillä tuoretta leipää, ainakaan paljon. Pakasta! Ruispaloista tulee ihan sairaan hyvää kun ottaa pakkasesta ja sitten lämmittää ne leivänpaahtimessa puolikkaat edelleen toisissaan kiinni. Myös kokonaisia leipiä voi huoletta pakastaa. Leipään liittyen toinen vinkki, jonka Laurakin oli huomannut: älä piilota leipiä, jotta et unohda syödä niitä.

Pakastaminen kaiken kaikkiaan on todella suositeltavaa. Me jäädytämme lähes kaiken: leivät, lihat, valmiit annokset, pankkitilit..ei kun se liittyikin ihan toiseen asiaan. Unohtakaa.

Jos erehdyit kuitenkin ostamaan jääkaappiin vaikkapa kauden juureksia “joista sitten teet jotain ihanaa” mutta huomaat ettet olekaan mikään oman elämäsi Gastronaatti, paahda. Paahda kerralla kaikki kohta huonoksi menevät kasvikset ja käytä niitä keittoihin tai pastakastikkeeseen.

Muutenkin kohta huonoksi menevän ruoan kanssa kannattaa toimia niin että valmistat sen osittain ja sitten pakastat. Samana päivänä vanhenevat lihat voi aina paistaa ja valmistaa kastikkeeksi ja laittaa sitten pakkaseen. Muista merkata nyssykkään mitä siellä on ja milloin se meni pakkaseen, mustasta laatikosta kukaan ei koskaan sulata itselleen ruokaa.

vanhat salaatinlehdet

Tämän jääkylpyvinkin nappasin talteen WTD Natalta ja se toimi! Taas jäi yksi ruoka heittämättä pois

Milloin ne tavarat sieltä jääkaapista sitten vanhenevat? Hyvin, hyvin harvoin silloin kun pakkaus sanoo. Älä tuijota päivämääriä vaan tutki ruokaasi – haistele, katso väriä ja maista. Tiesitkin ehkä että jogurtti säilyy hirvittävän pitkään parasta ennen:in jälkeen, mutta sama pätee oikeastaan kaikkeen. Viimeinen käyttöpäiväkään ei ansaitse kunnoitusta jos aistisi sanovat että ruoka on vielä ok.

Pahinta hetkeen oli todistaa vierestä kuinka työkaveri heitti koko paketin pinaattilettuja bioon epäröimättä koska päiväys oli mennyt – vielä kamalampaa on se että pyynnöstäni toinen paketti armahdettiin mutta en ehtinyt syödä sitä ja siellä se nyt vieläkin majailee. Epäilemättä jo homeessa. Sniff.

Älä tee uutta ruokaa ennen kuin vanhat on syöty. Ruokahävikin vähentäminen tarkoittaa meillä sitä, että joskus syön lauantai-iltana vanhenevaa makaronilaatikkoa vaikka kuinka tekisi mieluummin ihanaa tuoretta risottoa. Jos valmistan uuden ruoan, on melkein varmaa että vanha jää lopulta syömättä.

Jatkojalosta! Ison osan ylijäämäruoista voi käyttää vielä johonkin muuhun. Pastakastikkeesta tulee helposti pizzaan tai tacoihin täytettä, ylijääneet perunat ovat spydäri in the making tai espanjalainen munakas, ylijäänyt riisi on mitä parhain Fried Ricen pohjaksi.

Anna naapurille. Jos tiedät että teillä jää jokin asia syömättä, tarjoa sitä vaikka naapurille kun se on vielä hyvää. Maailmalla tähän on olemassa jo palveluitakin, toivottavasti niitä rantautuu vielä lisää Suomeenkin.

Lounasbuffat ovat iso ruokahävikkiansa. Katso ettet syö silmilläsi.

Ruokahävikkivinkkejä on listannut myös Mamma Rimpuilee ja Nata WTD (siellä oli paljon hauskoja nippelivinkkejä!), mutta kiinnostaisi kuulla vielä lapsiperhekollegoilta mitä vinkkejä teillä on. Knorr palkitsee kaikkia keskusteluun osallistuneita, eli jos kommentoit alle omien vinkkiesi kanssa osallistut arvontaan, jossa voit voittaa 4kpl Knorrin Vego-aterioita.

Arvontaan voit osallistua täällä blogissa tai tekstin FB-jaossa, voittaja arvotaan jo 2.11. joten kommentit äkkiä kehiin! Arvonnan säännöt täällä.

knorr vego

Lue myös:

 

Kävin Heurekassa ottamassa päiväunet – aivot kiittää!

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Heureka ja Suomen Blogimedia

heureka alekoodi
Nappasimme viime sunnuntaina naapuriperheen mukaamme ja kävimme lasten kanssa tutustumassa Heurekan uuteen Aivot narikasta! -näyttelyyn.  Heurekassa ei kyllä voi mennä vikaan, se on ihan takuuvarma kohde viimeistään sitten kun lapset osaavat itse kävellä.

Heureka on minulle tosi rakas, mulla on siitä vahvat muistot jo ekoista käyntikerroista lapsena kun ihmettelin miten ihmeessä se sisääntulon kuution olemus voikin niin paljon vaihdella kun sitä vain katselee. Muistan seisseeni siinä kylmässä viimassa sitä tuijottaen niin pitkään että aikuiset nykivät jo hihasta sisään. Sieltä jostain kaukaa muistan myös liikaa viinaa juovan nuken, paraboliset peilit huoneen nurkasta toiseen ja kaiken yli liitävän polkupyörän.

Ne olivat ihmeellisiä ekaluokkaiselle Hannelle, ja ne ovat edelleen ihmeellisiä 35-vuotiaalle Hannelle. Paitsi sitä viinaanmenevää nukkea ei ole kyllä enää hetkeen nähty! Sen sijaan ajeltiin Ykkösen kanssa jalankulkijoiden päälle kuuttakymppiä, oh dear.

Ollaan käyty lasten kanssa noin kerran vuodessa Heurekassa katsomassa vaihtuva näyttely ja ne aina yhtä valloittavat klassikot. Tänään vuorossa oli uusi Aivot narikasta! näyttely, joka kannustaa kaikkia terveelliseen “aivoarkeen” aivoja haastavien pelien ja tehtävien kautta. Näyttely oli hauskasti toteutettu, ja mukana kanniskeltava aivo oli sekä sopiva riitelyn kohde lapsille (kuka sai viimeksi laittaa sen paikalleen pisteelle tultaessa) että hyvä konkreettinen muistutus siitä, mihin tämä kaikki liittyy.

Näyttelyssä liikutaan 2-5 hengen ryhmissä, joka on oikeastaan tosi hyvä juttu. Silloin kaikki kokevat “pakotetusti” samaan aikaan, eikä yksi voi säntäillä muiden edellä. Ryhmäjako myös takasi rauhallisen menon pisteillä. Kun vain yksi porukka pystyi kerralla tekemään, ei tungosta voinut syntyä. Toki välillä joutui sitten hieman omaa vuoroa odottelemaan, mutta usein pelkkä odottelukin oli ihan kiinnostavaa.

Minusta vaikuttavin oli aivoinfarktihuone, jossa epäonnenpyörällä pyöräytettiin itselle arpa (tuleeko aivoinfarkti vai kuoleeko vai pysyykö terveenä) ja opittiin aivovaurioista. Samalla huoneen jokaisessa nurkassa neljä videota kertoi neljän ihmisen oikeita, pysäyttäviä tarinoita aivoinfarktista. Tätä on vaikea kuvailla sanoin, mutta huone oli tosi vaikuttava ja lapsetkin katseli peräti kahteen kertaan nämä videot. Kerran odottaessa ja kerran omalla vuorolla. Musta oli tärkeää että lapset näki sen kuinka paljon voi ihmisen elämään vaikuttaa yksi epäonninen sairastuminen. Ehkä tämä antaa motivaatiota omien aivojen hyvinvoinnin miettimiseen, vaikka aivoinfarktille ei toki mitään voikaan.

Lasten suosikit näyttelystä oli ennalta-arvattavasti tanssihuone, aivopieru-muistipeli sekä piste, jossa syötiin meditaatiomaisen hitaasti yksi suklaakonvehti. Jos jotain toivoisin näyttelyltä lisää, kaipaisin enemmän tai selkeämmin esitettynä sitä tiedettä juttujen takana. Nyt aikuisella oli vastuunaan avata pisteiden oppeja – miten tanssi liittyy aivoihin, miksi muistipelit on tärkeitä ja miksi aivoihin pitää saada paljon verta kiertämään. Voi kyllä olla että nämä olisivat siellä jossain seinällä lukeneet, mutta en vain tanssimiselta ja pallon heittelyltä niitä itse ehtinyt etsiä.

Tiederavintolassa ruoalla ja juomalla saa leikkiä

Aivoja jumpatessa tuli sopivasti nälkä, joten siirryimme uudistetun Tiederavintolan puolelle brunssille. Valikoimassa oli mukavasti moneen sopivaa safkaa, sellaista hyvää ruokaa hauskasti oudoilla twisteillä. Löytyi sirkkaa ja kuivakahvia! Me annoimme lasten koota itselleen ateriat hampurilaisbuffasta, itse söin mustan hampurilaisen (hiilellä värjätty) joka oli kyllä varsin herkullinen vaikka aivot yritti jokaisella puraisulla väittää vastaan. Seurueen toinen aikuinen kiitteli salaattivalikoimaa hyväksi.

Pääsimme kokeilemaan ravintolan mainostamaa ruoalla ja juomalla leikkimistä, kun pöytämme viereen ilmestyi yhtäkkiä tyyppi joka halusi “lainata lasta” ja tehdä lapsen kanssa meille pienet juomat. Siinä sitten ihmeteltiin alaspäin savuavaa juomaa koko porukalla, tai oikeastaan aika iso osa koko ravintolasta tuli tätä ihmettä katselemaan. Mahtava show, joka taatusti jäi lasten mieleen pitkäksi aikaa!

kokemuksia heurekasta

Me äidit taas tulemme muistamaan pienen extraeleen täynnä empatiaa. Seurueemme nelivuotias otti mustekalavoimat käyttöön kun tajusi ettei saakaan jälkkäriksi jätskiä. Äitinsä kun oli sitä mieltä että kokonainen jälkkäribuffet saa riittää eikä nyt tarvita juuri jätskiä lisäksi. Kaksikon jumittaessa toistamiseen keskellä ravintolaa – äiti tyynesti kahvikuppi kädessä ja nelivuotias maassa itkien ja äitinsä jalassa roikkuen – saapui jostain ilmoittamatta tämä ravintolan ihmetyyppi, ojensi pienen pehmiksen mitään sanomatta ja poistui.

Arvostan.

Tässä olisi jo voinut olla kokonaiselle Heureka-päivälle aivan riittävästi tekemistä, mutta koska meidän perheen lapset ovat vähintään yhtä Heureka-hulluja kuin äitinsä, vedettiin sitten ns. koko rahan edestä. Kuuden (kyllä, kuuden) tunnin aikana ehdittiin uuden näyttelyn lisäksi katsastaa (melkein) kaikki muukin.

Jo vuoden päivät pyörinyt Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta oli todella upeasti toteutettu ja ajatuksia herättävä, ehkä jopa oma suosikkini tältä reissulta. Heurekan vanha sylinterisali ja klassikkopuoli eivät tälläkään kertaa pettäneet, se on aina hyvä paikka käydä läpi perusfysiikkaa ja kemiaa hauskoilla jekuilla. Samoin salin ulkopuolelta löytyvä Ideaverstas-alue oli aivan mieletön! Me rakensimme massiiviset virtapiirit ja ihan älykorkealle lentävät hyrrät ja vielä jäi paljon tekemättä mäkiautoista torneihin.

Koripallorotat olivat saaneet itselleen kunnon tilat ja söpöstä menosta pääsi nauttimaan koko salillinen ihmisiä. Lasten toivelistalle ilmestyi yllättäen jyrsijät.

Heurekassahan on myös piste omien eväiden syömiseen, sitä olisin ehkä kaivannut siinä jossain neljän tunnin kohdalla. Kun en ruokaa saanut, otin tirsat! Planetaariossa oli loistava tilaisuus vähän torkahtaa samalla kun lapset oppivat Itämeren suojelusta tärkeitä asioita. Unet olisivat olleet aivan erinomaiset, ellei Kakkonen olisi tökkinyt hieman närkästyneesti kylkeäni. Kehtasi vielä kuiskata ihanasti nukahtavaan korvaani “hei älä nuku!”.

Kotimatkalla oli hyvä tilaisuus puhua lasten kanssa kaikista ajatuksia herättäneistä aiheista ympäristönsuojelusta arvoihin ja tietysti niihin aivoihin. Lapset olivat hyvällä tavalla shokissa siitä miten paljon yksi tukkeuma aivoissa voi ihmiseen vaikuttaa. Siitä päästiinkin jouhevasti juttelemaan muistista, sen treenaamisesta ja aivojen hyvinvoinnista ylipäänsä.

Parasta päivässä oli pitkästä aikaa huolella yhdessä vietetty aika, jossa kaikki tekivät samaa asiaa ja pääsivät innostumaan yhteisistä jutuista. Ylläribonus oli naapureiden kanssa vietetty aika – siitä on hävettävän monta viikkoa kun ollaan edes nähty yhdessä, saati sitten vietetty näin paljon aikaa. Tämä oli tosi kiva tapa viihtyä yhdessä!

Naapurin nelivuotiaan arvio kiteytti hyvin koko päivän: “Täällä on lapsilla hauskaa”. On muuten aikuisillakin.

alekoodi heurekaan

ALEKOODI HEUREKAAN

Hyviä uutisia! Pääsette testaamaan itse hoksottimianne Heurekaan hieman alennetulla hinnalla. Pääsylipuista saa verkkokaupassa -20% koodilla valeaiti, joka on voimassa 23.10.-30.10. Huomatkaa että verkkokaupasta voi ostaa lipun jopa 6kk päähän eli ei tarvitse heti päästä käymään.

Lisätietoa Aivot narikasta! -näyttelystä