Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Salaisuudet metron varrelta – upea Itä-Helsinki!

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: OP Koti ja Babler

”En missään nimessä koskaan muuta Itä-Helsinkiin enkä ainakaan rakenna taloa”, uhosin Insinöörille vielä kuutisen vuotta sitten. Joskus voin myöntää olleeni väärässä, ja tämä on se kerta. Olin varma että Itä-Helsinki ei kelpaa asuinpaikaksemme. Espoolaisena likkana Helsinki on aina näyttäytynyt minulle karuna, vaarallisena ja stressaavana paikkana, erityisesti itäisiltä osiltaan. Vielä teininä en edes suostunut ratikalla (saati metrolla, hui!) matkustaa kun siellä voi tulla kaikkia omituisia hiippareita vastaan joita ei Espoon upeissa luontomaisemissa edes näy.

Nyt on aika kertoa sille epoolaismuikkelille nuorine mielipiteineen kuinka se Itä-Helsinki on aika mieletön, osin paljon upeampi kuin se sinun rakas vanha moottoritielähiösi. Olette varmasti nähneet näitä OP Koti -kampanjan juttuja, joissa bloggaajat jakavat salaisia lempipaikkojaan asuinseudultaan. Super hyvä idea minusta, avaa asuinalueita ihan uudella tavalla!

Koska Helsinki on esitelty jo hyvin esimerkiksi kollegani Violan tekstissä, päätin rajata oman juttuni nimenomaan Itä-Helsinkiin. Täällä on vielä paljon näytettävää ja paljastettavaa, joten heitä lenkkarit jalkaan ja lähde mukaan!

Upeat uimapaikat Itä-Helsingissä

”Itäisessä Helsingissä on useita ihania pieniä uimarantoja, jos haluaa viettää rauhallisempaa kesäpäivää rannalla ilman ihmisvilinää. Mm. Ruonasalmenpuiston pieni ja rauhallinen uimaranta sijaitsee lähellä Strömsinlahden venesatamaa. Sieltä näkyy merenrannan toisella puolella toinen, Marjaniemen pieni uimaranta.” – Anne Flinkman, kiinteistönvälittäjä LKV, OP Koti Helsinki

Flinkmanin Anne osuu naulan kantaan: Itä-Helsinki on salattujen uimarantojen koti. Hienot, hyvin hoidetut ja palveluiden (joskus ihmistenkin) täyttämät uimarannat löytyy esim Vuosaaren Aurinkolahdesta sekä Tuorinniemestä Herttoniemenrannassa. Tuorinniemessä on myös todella iso leikkipuisto vessoineen, koirien uimaranta sekä avantouinti saunoineen talvisin. Lähellä on kaupat ja skeittipuisto ja paikalle jaksaa kävellä hyvin metrolta. Vuosaaren Aurinkolahti taas on hyvä lähtökohta muille tässä tekstissä suositelluille kohteille!

uimaranta kallahti

Annen mainitsemat Ruonansalmenpuisto ja Marjaniemen uimaranta taas edustavat niitä salaisia helmiä, joita itä on pullollaan. Näitä en ole itse edes nähnyt mutta kun kartasta vilkaisin niin huh, taidanpa käydä pian! Tiedän jo nyt että luvassa on mielettömät näkymät, niin kuin täällä idässä lähes aina. Kuin kaukana saaristossa olisit!

Osassa luonnon rantoja on paljon palveluitakin, kuten Kivinokan ihanalla uimarannalla munkkikioskeineen. Osa taas on sellaisia salaisuuksia, joista ei tee mieli muille kertoa. Näitä on esimerkiksi Kallahdenniemen kärki, jossa on kauniita sileitä rantakallioita, tuulensuoja ja oma pöytäryhmä, jolla syödä eväitä.

Laajasalon puolella näitä pieniä rantoja on vähän joka kolkassa. Kokeile etsiä kartasta vaikkapa Matosaari!

Ulkouimarantojen lisäksi idästä löytyy tosi hyvät uimahallit: Itäkeskuksen uimahalli on kompakti kokonaisuus, jossa on helppo toisen vanhemman uida matkaa toisen vahtiessa pienempiä. Vuosaaressa taas on tosi monta eri allasta, isot liukumäet, hienot pienten lasten / vauvojen leikkialueet (x 3!), lämpimät terapia-altaat ja kylmäaltaat – kaikki mitä tarvitaan!

OP Kodin Anita Manner vinkkasi myös vielä mulle uudesta kohteesta, joka siirtyi omalle retkilistalle:

”Malmin viihtyisästä uimahallista löytyy kesäkaudella myös ulkouima-allas. Syvin kohta on 55 cm eli sopii hyvin uimista vielä harjoitteleville.” – Anita Manner, kiinteistönvälittäjä, OP Koti Helsinki

Kesäinen päiväretki perheen kanssa: kaksi hienoa luontokohdetta ja yksi jonka voi jättää väliin

Vuosaari

Jos et jaksa paljon miettiä mutta kesäretki kiinnostaa, mene Vuosaareen. Vaihtoehtoinasi on esimerkiksi koko Uutelan retkeilyalue kotieläinpuistoineen tai Kallahdenniemi. Uutelassa on montakin eri paikkaa johon mennä. Autolla pääsee tosi lähelle luontopolkuja, joten minäkin uskalsin järjestää kauniin eväsretken lasten kanssa juuri ennen synnytystä.

Ykkönen tosin sanoi etten saa suositella tätä paikkaa kellekään, koska näimme siellä kyykäärmeen – ja sitten toisenkin. Mutta mitäpä me käärmeistä, ei ne käärmeetkään meistä!

kallahden dyynit

Nuo pisteet tuolla kaukana ovat lapseni, kahlaamassa meressä

kallahdenniemi kallahden dyynit

Kallahdenniemellä kävimme itse viimeksi Ykkösen ollessa alle vuoden ikäinen, koska Insinööri kuuli sen olevan kaunis leikkipuisto. Sitähän se todella on. Sieltä löytyy pieni hienohiekkainen uimaranta, jonka alussa on iso leikkilaivapuisto. Rannan päässä on ”dyynit”: Hiekkainen särkkä jota pitkin voi kävellä kauas kauas merelle.

Kallahdenniemi kannattaa myös käpytellä nopeasti ympäri sekä maisemien että lintubongauksen vuoksi. Reitti on noin kilometrin ja näkymät hienot kauttaaltaan (rattailla pärjää just ja just, kantoreppu parempi). Täältä löysin muuten seuraavan oman retkeni kohteen! Joku kaunis kesäaamu pakkaan reppuun eväät, uimakamat sekä kirjan / läppärin ja pyöräilen Kallahteen. Lähden aikaisin aamulla, ja ajan hiljaa läpi uskomattoman harjun, jolle vain Punkaharju vetää vertoja. Sitten kapuan tähän hylätyn rantasaunan terassille ja varastan sen itselleni koko päiväksi.

Kallahdenniemestä löysin paljon lisää infoa ja kuvia täältä!

Vuosaaren suuntaan vinkkaa muuten myös OP Kodin kiinteistövälittäjä Taru Vainio-Kaski, tämäkin mulle uusi kohde: ”Vuosaaren Mustavuorella kannattaa käydä luontoretkeilemässä. Taianomainen tunnelma, luolat ja hämyinen valo luovat ainutlaatuisen kokemuksen.” – Taru Vainio-Kaski, kiinteistönvälittäjä, OP Koti Helsinki

Päiväretki Laajasaloon

Violan vinkkaama Herttoniemen kartano on upea kohde, josta aloittaa päiväretki Laajasaloon päin. Wanhan Myllyn ravintola on tosi kiva kesät talvet, voit aloittaa lounaalla sieltä. Tule pyörällä tai autolla ja käy kurkkaamassa kaikki Kaitalahden, Jollaksen ja Hevossalmen mielettömät maisemat.

Spesifi vinkki Kaitalahden suunnalle (ja helppo ratkaisu jos lapsesi ei jaksa yli tunnin retkiä): Menkää Aino Acktén kartanolle ensin ihastelemaan jättimäisiä puita. Siitä rantaa pitkin kävelytietä kulkien pääsette Pyysaareen, jossa on kesäisin auki hyvä perinteinen ravintola uskomattomassa miljöössä. Lopuksi kävelkää vielä rantareittiä hetki niin pääsette meidän perheen lempipaikkaan; pieneen rantaan, johon ilta-aurinko paistaa eikä tuuli tuiverra kylmäksi. Vieressä todella kauniit kikkailukalliot ja melko hulppeat näkymät keskustan suuntaan.

Ja hei kyllä tämä talvellakin toimii! Hyvällä jäällä (kuten pari viime vuotta) voit kävellä koko Helsingin edustan läpi lähellä rantaa, auringon lämmittäessä seuruettanne. Kävelkää vaikka Öljsyäiliö 468:lta Pyysaareen. Tai sitten suuntaatte suoraan munkkikahveille Laajasalon Latukahvilaan, joka avataan joka talvi ihan Laajasalon uimarannan eteen.

Ravintola Pyysaari

Roihuvuoren kirsikkapuisto ei ole must see

Monelle tuttu Roihuvuoren Kirsikkapuisto ja sen Hamami ei ole mielestäni niin-niin upea mitä somessa näyttää. Puisto sijaitsee teollisuusalueen laitamille ja sen vierestä sahaava tie on aika vilkas. Ihan jees piknik-kohde, johon voi yhdistää vierailut vaikka Marimekon tai Osmian tehtaanmyymälöihin (Marikahvilassa tarjolla oikein lämpimästi suositeltava lounas!), mutta FOMOa ei tarvitse tuntea jos tämä kirsikkashow jää väliin! Mene mieluummin vaikka Haagan alppiruusupuistoon, eli Rhodopuistoon!

Neljä kovaa ravintolaa

Ravintola Stansvik Ravintola stansvik
Jo mainitun Pyysaaren lisäksi Idässä kannattaa tsekata suosikkimme Stansvikin lounas, joka erityisesti kesäarkisin oli todella hyvällä hinta-laatusuhteella varustettu: aikuiset 12€ ja lapset 6€. Viikonloppubrunssi – erittäin herkullinen ja laadulla väännetty sellainen – on 29€ aikuisilta.

Laajasalon puolelta löytyy myös Fornitaly, Jollaksen oma pala Italiaa. Fornitaly on vanha navetta, josta saa ostettua take away pizzaa. Pizza on niin hyvää että paikka on aina täyteen ammuttu heti avaamisen jälkeen ja tietäjät tulevatkin paikalle jo vähän ennen. Syö pizza viereisillä kalliolla autenttista kokemusta varten, jotkut ottavat jopa taittotuolit mukaansa!

Viimeinen suositus on niille, jotka eivät vielä ihan hirveästi itään uskalla: tule metrolla Herttoniemeen ja astele kadun toiselle puolelle Treffipubiin. Treffipubin hampparit ovat legendaarisia!

Stansvikin ympäristöstä löytyy paljon 300-400 vuotta vanhoja puita

Sadekelin touhut Itä-Helsingissä

Kyllä kelpaa muuten sadekelilläkin olla idässä!

Myllypurossa on kuuluisa Liikuntamylly, taitoliikuntakeskus, jonne emme ole vieläkään saaneet mentyä vaikka kaikki sitä kehuu. Herttoniemestä löytyy boulderointikeskus ja Roihuvuoren HopLop ei yleensä ole liikaa jengiä. Ja jos vähän venytetään lähemmäs keskustaa, Redissä on tosi paljon erilaisia aktiviteettejä Föönin lentoputkesta VR-puisto Pikseliin sekä kahdenlaiseen kiipeilyyn (Irti Maasta ja Kiipeilyareena).

Jos on vain tunti aikaa, mene Oodiin

Tunti aikaa Helsingissä lasten kanssa? Unohda metro ja siirry suoraan Oodiin. Uusi keskustakirjastomme on sellaisenaan tietysti upea mutta erityisesti lasten kanssa se on nerokas. Sisällä on hurjasti kivaa tekemistä (löydätkö lasten salaisen satuhuoneen?) ja ulkona on tosi hyvä leikkipuisto, jonka vieressä kahvila. Saat siis kerralla kaikki syötettyä, pissatettua ja riehutettua ja itse voit nautiskella kauniista ympäristöstä.

Sitten kun aikaa on neljä tuntia tai enemmän, hyppää metroon ja tule rohkeasti itään.

Sille Espoon kasvatille voisin kertoa nyt vanhana ja viisaana, että kotiseuturakkaus on upea asia, pidä siitä kiinni. Mutta varaudu kuitenkin siihen että kodin ja kotiseudun luo lopulta ihmiset, luonto ja sinulle tutut reitit. Se voi löytyä niin Turusta, Itävallan Grazista kuin Itä-Helsingistäkin. Pitää vaan rohkeasti lähteä tutkailemaan mitä kaikkea seudulla on tarjota, tutustua uteliaasti.

Sitäpaitsi ne raideliikenteen kanssamatkustajat on yleensä oikein ystävällisiä ja harmittomia ja sinun sietääkin nähdä vähän muutakin elämää kuin turvallista keskiluokan lähiötä senkin hemmotel…Tarkoitan, avaa rohkeasti katsettasi muuhunkin maailmaan!

Ja kyllä niille Helsingin asukeillekin (myös itselleni) voi suositella myös uusiin alueihin tutustumista, tähän oli hyvä vinkki OP Kodin kiinteistönvälittäjä Sari Leinolta:

”Hauska tapa tavata ystäviä on sopia treffit aina eri metroasemalle ja lähteä siitä kävelylenkille. Näin tutustuu uusiin alueisiin eivätkä tutut lenkkipolut ala kyllästyttää. Mukaan voi napata Helsingin kaupungin kotiseutupyöräilykarttoja, joiden avulla saa lisätietoa alueen historiasta.” – Sari Leino, kiinteistönvälittäjä, OP Koti Helsinki

ARVONTA:

Asutko itse seudulla, joka on paljon kivempi kuin ihmiset kuvittelevat? Jaa salaiset vinkkisi kotiseudustasi ja osallistut samalla 50€ lahjakortin arvontaan K-kauppoihin! Arvonta on käynnissä blogin lisäksi Instagram-tililläni, osallistumalla monessa kanavassa parannat mahdollisuuksiasi voittaa. Osallistut arvontaan kommentoimalla, voit kertoa vaikka vinkin omasta kotiseudustasi. Arvonta päättyy 31.8.2019, säännöt kilpailuun täällä.

 

Lisää bloggaajien vinkkejä:

 

Itsekkyyden aika on täällä – sinä itse hallitset omaa ruuhkaasi

Kaupallinen yhteistyö: Tuuma-kustannus ja Suomen Blogimedia


Sama virsi joka lauantai. Kymmenen jälkeen alan polkea paikallani. Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä? Puoleen päivään mennessä olen vihainen kun tuntuu että koko päivä on menossa ohi ja ikkunani tehdä jotain kivaa on menossa umpeen. En ikinä tiedä mitä se jokin on mitä haluaisin tehdä mutta fiilis on silti se etten sitä juuri nyt tee.

Tiedättekö?

On tosi tyhmää ärsyyntyä kauniina lauantaipäivänä kun edessä on oikeasti vielä koko viikonloppu aikaa. Mutta lauantaihin kohdistuu mulla valtavasti odotuksia, koska tuntuu että silloin on The mahdollisuus tehdä kaikkea sellaista, mitä en arkena ehdi.

Lauantai on mulle t ä r k e ä, koska arkeni on liian täynnä sekä itse rakennettuja menoja että muiden tuomia velvollisuuksia. Vastuu painaa sekä töissä että arjessa aika paljon ja lauantai on usein se päivä jolloin niistä voi hetkeksi paeta. Sunnuntai taas usein jo valuu sinne arjen puolelle kun ruokakauppatilauksia tehdään ja työkalenteria tarkistetaan – valmistaudutaan asioihin jotka on tehtävä.

Tätä taas eräänä lauantaina itkiessäni vessan lattialla päätin että hommaan on tultava loppu. Kukaan ei estä minua tekemästä kivoja asioita. Se olen ihan minä itse ja omat ajatukseni jotka estävät.

On aika ryhtyä itsekkääksi; miettiä aina etukäteen se yksi tai kaksi asiaa, jotka minä haluan tehdä ja sitten tehdä ne vaikka heti ekana. Jos haluan käydä salilla, menen sinne heti. Jos haluan kirjoittaa blogia, teen sen heti aamiaisen jälkeen kun kirjoitusvire on parhaimmillaan. Tämän yhden tekoni jälkeen mulla on ihan eri tavalla kiinnostusta ja energiaa valua lopun perheeni mukana siihen ihanan rentoon mitä seuraavaksi tehtäisiin -moodiin.

Kokeilin tätä männä lauantaina ja se toimi upeasti. Siellä salilla hikoillessani ja fiiliksen parantuessa mietin että tämä mun pitää nyt muistaa kaikkialla elämässäni. Olla itsekkäämpi, jotta jaksan olla muille kivempi. Tästähän minä olen sadasti jo kirjottanutkin: antanut ohjeita kuinka omaa työaikaa voi hallita, miten arkea voi tehostaa tai kuinka uran ja perheen voi yhdistää. Kaikissa on sama punainen lanka: Mieti mitä haluat ja tee sen mukaisia valintoja ja järjestelyjä.

”Hyvinvoinnin ajatellaan muodostuvan levosta, liikunnasta, ravinnosta, sosiaalisista suhteista, sekä itsensä toteuttamisesta. Litaniaan tulee usein myös mainituksi merkityksellisyyden tunne. Ole hyvä, saa suorittaa!”

Saman viestin kertoo myös ystäväni ja hänen kollegoidensa kirjoittama uusi tietokirja Ruuhkavuosiopas. Kirja on teoriaa, käytännön esimerkkejä ja helppoja tehtäviä yhdistävä opas kaikille, joiden elämässä on merkittäviä vastuita ja niiden kautta paletti täynnä. Omista vanhemmista huolehtiminen, järjestötoiminta, kunnianhimoinen urheiluharrastus päivätöiden ohella tai ihan vain se perinteinen lapset + muu elämä ovat kombo, jotka väistämättä aiheuttavat ruuhkaa – eli sitä että tekemistä on aina enemmän kuin aikaa.

Siinä ruuhkassa sukkuloiminen ei ole lainkaan mahdoton tehtävä, varsinkaan jos ottaa kirjan oppeja käyttöönsä.


Kirja tuntui minulle heti ensi hetkestä häkellyttävän tutulta. Ikään kuin olisin itse kirjoittanut sen!
Olen mm. vuoden verran pyörittänyt blogitekstiä otsikolla ”nainen – näin voit todella saada kaiken” ja Ruuhkavuosioppaan toisella sivulla sanotaan “tärkein sanomamme on, että voit saada ihan kaiken”. Kanavoimme selvästi samaa ajattelua näiden naisten kanssa! Koska kirjaa ei kuitenkaan kirjoittanut minä ja oma napani vaan kuusi ammattilaista, se on täynnä napakoita teorianpalasia, jotka tukevat keittiöpsykologimaisesti kerrottuja asioita. Keittiöpsykologialla en tarkoita, että asiat olisi sanottu jotenkin lukijaa aliarvioiden vaan sitä että teksti on sujuvaa, omakohtaista ja puhuttelevaa.

Ruuhkavuosiopas käsittelee tasapuolisesti elämän eri osa-alueita kuvaten ensin jokaisesta sen tyypillisen haasteen ja antaen sitten jonkin yksinkertaisen tehtävän, jolla omaa elämää voi tarkkailla ja löytää pienen muutoksen kohteita. Nämä tehtävät on ihan huippuhyviä! Erityisesti tykkäsin Aikavaras-harjoituksesta, Kotitöiden suosikki/inhokki-listasta, sekä parisuhteen Ihme-harjoituksesta joka avasi näkemään että isotkin muutostoiveet lähtevät tosi pienistä asioista.

Kirjasta ei löytynyt minulle kauhean paljon varsinaisesti uutta – ja se onkin sen kauneus. Ei taas uutta dogmaa seurattavaksi, ei arjen pikadieettiä jolla kaikki muuttuisi kuin taikaiskusta paremmaksi (olenhan jo kertonut että konmari vituttaa mua?) vaan se kaikki harkittu ja sitkeästi jatkettu järkeistäminen, jolla elämä sujuu huomattavasti helpommin. Tässä on yksissä kansissa se kaikki, napakasti ja käytännönläheisesti muistuteltuna.

Summaten voisin arvioida teitä lukijoita ajatellen että jos olette koskaan tykänneet mun köyhän naisen mentorijutuista töiden, arjen ja oman elämän yhdistämisestä (löytyvät muuten kaikki “pohdintaa” ja “ruuhkavuosibussin” tägin alta) tai Salamatkustajan Sadun vastaavista teksteistä, tulet tykkäämään tästä. Kirja kannattaa ottaa hyllyyn sinne Anna perhojen ja Aki Hintsojen viereen muistuttelemaan miten sitä omaa arkea voi tehdä pala palalta paremmaksi.

ruuhkavuosiopas alekoodi

Kirjan saa tästä linkistä 28€ hintaan suoraan Tuuman omilta sivuilta ja voit lisäksi koittaa onneasi arvonnassa!

EDIT: arvonta päättynyt. Arvon kaksi kappaletta kirjoja, toisen täällä blogissa ja toisen Instassa. Jätä kommentti perjantain 19.4. keskiyöhön mennessä ja minä arvon sitten heti lauantaina voittajat!

Siis sen jälkeen kun olen ensin tehnyt jotain sellaista, jota haluan.

Tekstin ensimmäinen lainaus on Ruuhkavuosioppaasta (Tuuma-kustannus), jonka kirjoittajat  ovat Laura Hannola, Julia Isoniemi, Johanna Kalliomäki, Linda Rautanen, Laura Rönnholm ja Riina Salmivalli.

Konkarin 10 vinkkiä HopLop -toimistopäivään

Kaupallinen yhteistyö: HopLop ja Suomen Blogimedia

Olisitko jo ilman otsikon vinkkiä arvannut, missä kuvassa näkyvä työpisteeni sijaitsi?

Veikkaan että aika moni muukin teistä on joskus tehnyt töitä näiden kauniiden valojen ja värien hellässä huomassa – seikkailupuisto HopLop kyseessä tietysti! Kirjoitan suunnilleen kerran kuussa blogijuttuja seikkailupuistojen tutussa hulinassa. Se on itse asiassa aivan todella toimiva konsepti, kun muistaa muutaman perusjutun. Seuraavassa mun vinkit hyvään etätyöpäivään HopLopissa!

Lauran vastaavat etäpäivävinkit saatoitkin jo aiemmin bongata, ne löytyy täältä.

1. Valitse hyvä aika käynnille

Silloin kun menen tänne työmielessä lasten kanssa, kyseessä on poikkeuksetta arki tai sunnuntai-ilta. Mennään puistoon sisään joskus 4-5 välillä, syödään ja sitten onkin hyvät muutamat tunnit aikaa kirjoittaa. Puistot on arki-iltoina yleensä aika hiljaisia (erityisesti siellä lähellä sulkemisaikaa) jolloin leikkiminen ilman aikuisen valvontaa on tosi ok ja minä saan hyvää työrauhaa.

2. Villasukat

HopLopeissa on usein aika viileää, jottei seikkailijoille tule liian kova hiki. Kyllähän ne pomppii siellä niin paljon että hiki aina tulee – mikä onkin koko homman pointti – mutta hiljaa istuvalle työhiirelle tämä tarkoittaa hyvää varustusta: lämmin neule ja villasukat on aina pop!

3. Korvakuulokkeet

Jos et tykkää hälinästä ja ilon kiljahduksista, ota mukaan luurit jotta voit hieman sulkeutua omaan rauhaan musiikin kanssa. Pidä toki kuitenkin äänenvoimakkuus sen verran matalana että pysyt kärryillä siitä mitä puistossa tapahtuu. Itse olen aina ollut sillä tavalla outo että tykkään tasaisesta taustahälystä kahviloissa ja jopa näissä seikkailupuistoissa. Se palloja ampuvan pyssyn suhina on jotenkin todella rauhoittava!

4. Etsi hyvä paikka

Ensikertalaisen työpäivähoplopaajan tunnistaa siitä että hän menee ilman mukinoita kahvilan puolelle tekemään hommiaan. Puistoista löytyy kuitenkin tosi monta hyvää pientä soppea töiden tekemiseen! Monen nurkan takaa löytyy muhkea sohva, jossain saattaa olla kokonainen lounge vanhemmille ja kaiken hulinan keskelläkin on paljon sohvia ja pöytiä. Monessa pöydässä on vielä laitteiston latausmahdollisuus työn ahkeralle raatajalle.

5. Pidä taukoja ja leiki mukana!

Niin kuin aina tietokonehommien kanssa, taukoile. Heitä kone lukittaviin lokeroihin ja mene lastesi luo. Pelaa hetki ilmalätkää, pompi trampalla tai kiipeä perässä tunneliin. Erittäin hyvä treeni tietotyöihmiselle!

6. Pue mukavat vaatteet päälle

Edelliseen liittyen, seikkailupuistoihin kannattaa aina laittaa lähinnä treenivaatteet päälle, ainakin jotkut mukavat ja joustavat ja..peittävät. Ei ole kerta tai kaksi kun eräskin rouva on siellä mekko päällä suihkinut menemään ja miettinyt kuinka moni ehti nähdä pikkarini. Pikkarit vilkkuen tai ei, lasten kanssa on huomattavasti hauskempi temmeltää kun päällä on tarkoitukseen sopivat vaatteet!

7. Syökää välillä

Siitä ruoasta jo hieman mainitsinkin, mutta pakko vielä erikseen kertoa siitä koska se yllättää mut joka kerta. Ruoka HopLopissa on ensinnäkin hyvää eikä valinnat todellakaan rajoitu siihen perus kanakoriin ja burgeriin. (Kerran yksi äiti oli kuulemma pienessä kankkusessa HopLopissa ja voi kertoa että se juustohamppari oli kyllä myös todella maukas).

Listalta jo pitkään löytynyt seitanista tehty varras on oikein herkullinen ja lasten lihapulla-annos suorastaan täydellinen: riittoisa mutta ei liian tuhti, kasviksilla höystetty, maistuva.

Seikkailupuistojen ruoka on musta muutenkin aika maltillisen hintaista (esim ne lasten lihapullat 5,90€) ja nyt uusi kampanja tekee siitä jo suorastaan edullista: aikuinen ja lapsi syövät kotiruokaa yhteensä 9,90€ hintaan johon kuuluu myös pullot Novellea! Huom: muista ostaa tämä setti jo sisäänpääsyn yhteydessä.

Tämän kuvan otti kaukolaukaisimella Kakkonen itse. Lapset kannattaa aina ottaa töihin mukaan!

8. Muistakaa säännöt

Kaikki yllä kirjoittamani perustuu kahteen merkittävään perusoletukseen:

1. lapset pärjäävät oikeasti keskenään kaikissa seikkailupuiston kohdissa ja
2. He noudattavat sekä puiston että meidän omia sääntöjä.

Näin isojen lasten kanssa kuin meillä (7 ja 8) voi jo luottaa aika hyvin siihen, että he käyttäytyvät hyvin myös ilman minua. Silti tarkistelen aina käynnin aikana muutaman kerran onko säännöistä pidetty kiinni ja onko kaikki hyvin. Eihän kukaan kävele liukumäkiä ylöspäin? Olihan trampalla vain yksi kerrallaan? Käyn säännöllisesti tsekkaamassa miten tyypeillä menee ja lapset tietävät tulla hakemaan mut jos on jotain ongelmia.

Kuulostan noin viisikymmentävuotiaalta tämän sanoessani, mutta tämä on musta oikeasti tosi tärkeää, koska seikkailupuiston hauskuus perustuu siihen että kaikilla on turvallisesti hauskaa. Jos skidisi ovat reilusti pienempiä, unohda työt ja mene niiden kanssa touhuamaan!

9. Jos kohteena on HopLop Konala, jätä kone kotiin ja ota sykemittari mukaan

Käytiin tämän yhteistyön tiimoilta ensimmäistä kertaa Konalan HopLopissa ja voi morjens. Siellä mitään töitä voi tehdä kun on niin paljon muuta tekemistä!

Oltiin täällä Kakkosen kanssa kaksi tuntia ja helposti olisi mennyt neljä lisää. Normaalin ison HopLopin meiningin lisäksi täällä oli erillisiä pelihuoneita, valtavan pitkiä liukumäkiä, minigolf-rata, iso ja korkea seinäkiipeilyseinä ja vielä katon rajassa kokonainen kiipeilyrata.

hoplop konala
hoplop konala

Se rata olikin aikamoinen. Rata kulki tajuttoman korkealla kahvilan yläpuolella ja pelkäsin kuollakseni että tipun vauvoineni vielä jonkun seitan-annoksen päälle. En tietenkään tippunut, uskomattoman sujuvat kissamaiset liikkeeni sekä hyvä valjaat pitivät siitä huolen. Ne muuten sopivat ihan mainiosti myös vähän vatsakkaammalle tyypille!

Kakkonen taas seikkaili paljolti yksinään radalla vailla huolen häivää, mitään pelkäämättä. Lopuksi hyppäsi vielä alas pohjakerrokseen valjaidensa varassa, tsiisus mikä hullu!

Tämä oli muista kokemistamme kiipeilypuistoista kivoin koska reitiltä pääsee pois tai takaisin kesken kaiken ja kulkijoiden järjestystäkin voi vaihdella. Tarvittaessa pulaan joutuvan avuksi pääsee tosi helposti ja henkilökunta auttaa ja neuvoo vierellä heti jos on tarpeen. Rata on hieman puihin viritettyjä kavereitaan helpompi siis mutta kuitenkin tosi jännä.

Kiipeilymaailma maksaa +7€ tavallisen HopLop pääsylipun päälle ja on tarkoitettu yli 120cm pitkille. Yli 140cm pitkät pääsee lisäksi liukumaan älyttömän vaijeriliu’un koko puiston halki.

Onneksi Kakkonen on vielä alle 140 niin ei tarvinnut taas itseään hävetä kun lapsi uskaltaa minua enemmän.

10. ??

En muista enää kymmenettä vinkkiäni kun jäin taas miettimään sitä kiipeilyä. Huh huh.

hoplop konala

Sillä aikaa kun minä muistelen, lue sinä Miia Metson kokemuksista HopLopin safkoista!