Hei sinä yöstä toiseen kyljelläsi ”nukkuva” maitolaitos, tämä teksti ja nämä unikouluohjeet ovat juuri sinulle! Herääkö vauvasi syömään tunnin tai kahden välein? Onko sinusta tullut lämmin tutin korvike, joka nukkuu kyljellään hievahtamatta? Vauvasi on jo iso, mutta kiinteät eivät silti oikein maistu?
Varmaan mietitkin että pitäisi vieroittaa yösyömisestä, mutta et saa sitä aikaan. Suosittelen sitä kuitenkin lämpimästi, vaiva on pienempi kuin luulet, tuska helpommin kestettävissä ja palkinto paljon lähempänä kuin voisit uskoakaan. Älä siis tuskaile vielä viikkoa, kuukautta ja hups, puolta vuotta, vaan kokeilkaa nyt.
En lähde sanomaan, että me ollaan tässä mitään mestareita. Mutta ainakin tutiton vauvamme on nyt virallisesti vieroitettu yösyömisestä, unirytmi on muuttunut merkittävästi, ja kiinteä ruoka maistuu aivan eri tavalla kuin ennen. Aloitimme unikoulun viime torstaina tilanteesta, jossa vauva heräili 1-2 tunnin välein, tuli rinnalle ja nukahti siihen. Oli niin selkeää, ettei sillä ole nälkä (kiemurteli rinnalla) ja että äidiltä pamahtaa kohta hermot, että aloitimme unikoulun.
Nyt Kakkonen herää noin neljän tunnin välein, tai sitten ei ollenkaan. Pidän siis unikoulua onnistuneena, ja uskallan jakaa täällä vähän tätä meidän taktiikkaamme. Toivottavasti tästä on teistä jollekin hyötyä, meille ainakin oli!
TASSUTTELU UNIKOULU / Yöimetyksestä vieroittaminen (yli 6kk ikäiselle vauvalle):
Valmistelut ja taktiikat:
Valitkaa ajankohta, jolloin kaikki perheessä ovat edes suunnilleen terveenä (pieni / vanha nuha ei haittaa). Se on ainoa rajoitteenne. Muuten ei kannata sumplia ”parasta aikaa” unikouluttamiseen, ei sellaista ole. Paras aika on nyt eikä huomenna, koska jokainen huonosti nukuttu yö on syvältä.
Siirtäkää vauva ensimmäisiksi öiksi mahdollisimman kauas äidistä nukkumaan, mielellään niin että isä hoitaa heräilyt ja äiti nukkuu jossain muualla (sohva, vierashuone, hotelli, jne). Päättäkää 7h aikaväli, joka lasketaan ”yöksi” (usein käytetään 23-06). Sinä aikana maitoa ei anneta, ja sen jälkeen vauvan herättyä noustaan suoraan aamupuurolle. Vaihtoehtoisesti voitte aloittaa vain harventamalla syöttövälejä esimerkiksi neljään tuntiin.
Tehkää normaalit iltarutiinit, pyri pitämään vauva noin kolme tuntia hereillä ennen yöunia. Syötä vauva kylläiseksi, pidä huoli ettei nukahda. Jos vauva nukahtaa kuitenkin rinnalle / pullolle, lopeta syöttäminen ja nosta röyhtäisemään tai muuten vain ylös että herää. Jos ja kun tulee huuto, rauhoita vauva ensin millä tahansa teille tutulla tavalla (paitsi sillä tissillä).
Laske vauva rauhallisena, unisena, mutta hereillä sänkyyn. Nyt alkaa varsinainen ”tassuttelu”, jonka ohjeet alla (MLL:n sivuilta):
- Kun lapsi itkeskelee ennen nukahtamistaan tai yöllä herätessään, arvioi itkun sävystä, onko se kutsuvaa vai väsymyksestä kertovaa ja itsekseen vaimenevaa.
- Jos lapsen itku jatkuu tai voimistuu, mene lapsen luo ja laita kätesi tukevasti mutta lempeästi lapsen päälle. Pidä kättä paikoillaan, kunnes lapsi rauhoittuu, mutta ei niin kauan, että lapsi nukahtaa.
- Jos lapsen itku kiihtyy, sivele lasta tuntuvin, säännöllisin, rytmisin liikkein. Hartiat, selkä ja pakarat sopivat tähän hyvin.
- Jos lapsi ei edelleenkään rauhoitu, nosta hänet syliin ja pitele tukevasti pystyssä rintaasi vasten selkäpuolelta silittäen. Kun lapsi tyyntyy, laske hänet takaisin omaan sänkyyn, mutta pidä ”tassukontakti” vielä hetken.
Eli: Aina, kun lapsi rauhoittuu, palataan kevyempään rauhoitteluun tai lopetetaan rauhoittelu kokonaan. Tätä toistetaan, kunnes vauva nukahtaa itsekseen. Tässä se koko tekniikka. Tätä käytetään niin illalla nukuttaessa kuin yölläkin vauvan herätessä.
Kun kotiunikoulua noudatetaan johdonmukaisesti, terveen lapsen nukkumisessa voi tapahtua muutoksia jopa kolmessa neljässä yössä (MLL).
Hyvin onnistuneen unikoulun perusta:
- Päättäväisyys. Päätä, miten toimitte, ja toimikaa niin. Yöllä ei kannata lähteä arpomaan pitäiskö sittenkin.
- Selkeät roolit. Sopikaa tarkasti, kuka hoitaa milloinkin heräämisen. Yöllä ei nimittäin myöskään kannata lähteä arpomaan kumman vuoro on.
- Sitkeys. Hyvän alun jälkeen tulee lähes aina takapakki, 3. tai 4. yön kohdalla. Jatkakaa silti. Asennoidu samoin kuin laihduttaessa: tämä ei ole hetken dieetti, vaan pysyvä elämäntapamuutos. Siihen on vain kaikkien totuttava.
- Kello: Katso, monelta vauva heräsi, jotta tiedät kauanko olet tassuttanut. On tosi helppo luovuttaa, jos luulee että on ollut hereillä jo ”ainakin tunnin”, mutta vielä helpompaa on olla sitkeä jos tietää että on jo vartin jaksanut ja kohta varmasti taas nukutaan.
- Yötä edeltävä päivä: Hyvät rutiinit ja tarkat rytmit, paljon syliä ja yhdessäoloa.
- Hermot: Pidä tämä mielessä: lastasi ei pelota, sinä olet vieressä ja se kyllä tietää sen. Sitä ketuttaa koska se ei saa unta, that´s it.
Me teimme niin että tassuttelun ajan istumme vieressä, mutta emme ota kontaktia muuten kuin silittelemällä. Ei siis puhuta, hyssytellä tai katsota silmiin. Itse yritin samalla lukea kirjaa parhaani mukaan. Olin siis lähellä, mutta en saatavissa. Lisäksi me aloitimme yhden syötön taktiikalla, päätimme että neljä tuntia edellisestä syötöstä saa maitoa. Hyvin nopeasti huomattiin kuitenkin, että kaveri ei todella yöllä tarvitse maitoa. Eräänäkin iltana söi yhdeksältä, oksensi kaiken ulos tuntia myöhemmin ja seuraavan kerran söi vasta aamuyhdeksältä.
Nyt, reilu viikko unikoulun aloittamisen jälkeen, Kakkonen herää edelleen öisin, lähinnä silloin jos ja kun olen imettänyt sen illalla uneen (olen laiskistunut, mutta älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan..). Silloin saadaan tassutella noin aamuneljältä ja aamukuudelta. Yleensä vauva nukahtaa suhteellisen nopeasti kuitenkin uudestaan. Mutta jos Insinööri on yksin illan ja syöttää korviketta viimeiseksi maidoksi, vauva nukkuu aamun asti heräämättä ollenkaan. Ihan kiva.
Apuja ja hyviä tietolähteitä aiheesta:
- MLL:n ohjeet tassutteluun
- Vähän monimutkaisempi taktiikka, mutta sama idea ja hyvää ”teoriaa tueksi”
- Unineuvontapuhelin maanantaisin klo 18-21 ja torstaisin klo 13-16 numerossa 09-726 1466
- Unihiekkaa etsimässä-kirjaa suosittelen myös lämpimästi, mutta sitä ei kyllä hullukaan jaksa lukea läpi unikouluaikoina. Se kannattaa kuitenkin pienen vauvan vanhempien ostaa ja lukea ennen kuin uniongelmia ilmenee, silloin siihen on helppo palata unikoulukausina.
Tärkein neuvoni on tämä: Kannattaa kokeilla.
Useimmilla unikoulu auttaa jo 1-2 yön jälkeen jo jonkin verran, ja se jos jokin on riittävä palkinto yrittämiseen. Laitatte ne miehet tekemään sen ja menette itse siksi aikaa vaikka oman äidin hoitoon. Kaikki voittaa! Ja huom: kokeilkaa näitä juttuja ennen kuin olette jo aivan yliväsyneitä. Siihen pisteeseen ei kannata mennä, kun parin yön treenaamisella voisi jo ehkä helpottaa. Ja tosi väsyneet vanhemmat on tosi huonoja unikouluttajia.
Ps. Meidän viikon mittaisen rupeamamme tarkemmat raportit löydät hakemalla ”unikoulu” Valeäidin hakuboksista (suurennuslasi ylhäällä).