Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Hyvän omatunnon murot ja yli-innokkaat blogilapset

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Helsingin Mylly ja Suomen Blogimedia

Tämän kampanjan tarkoitus on olla lanseerauskampanja, jotta vanhemmat saisivat uusista terveellisistä Muumi-tuotteista tietoa. Kuitenkin kokemukseni mukaan ns. tietäjät ovat nämä jo löytäneet. Siinä vaiheessa kun minä vielä napsin kuvia tyhjistä muropaketeista, sekä ystäväni että siskoni kaivoivat omista laukuistaan tutun näköisiä rinkuloita.

“Nämä on niin hyviä kun sokeria on niin sika paljon vähemmän kuin muissa”, siskoni möi minulle innostuneena samalla kun kasaili vadelmarinkuloita taaperonsa lautaselle. Myhäilin tyytyväisenä vieressä ja kasasin saman kasan omillenikin.

Kyllähän tälläiset helmet vanhat sokerinkyttääjät heti huomaa! Nämä rinkulat, oikealta nimeltään Niiskuneidin Vadelmarenkaat ovat samoin kuin sisartuotteensa Muumipeikon Mustikka-Hunajamurot harvinaisuus murohyllyllä. Niissä on sokeria vain 10g (mustikkaversiossa 8,9g), joka on reippaasti vähemmän kuin keskivertomuroissa. Suolapitoisuuskin on varsin maltillinen 0,3-0,4g ja tuotteen kaurajauho on tietysti täysjyvää.

Ja jos puurot on teidän perheessä vielä se juttu, niin kerrotaan vielä sekin ettei Muumi-sarjan puurotuotteissa ole lisättyä sokeria lainkaan. Todella taapero-safe!

Meidän laiskassa perheessä murot ovat jo pitkään tehneet tuloaan sellaisena “tehkää nyt vaan itsellenne joku välipala” -ruokana, mutta aina se on vähän kirpaissut minun terveysomatuntoa. Murot eivät ole kunnon ruokaa sanoisi äitini, mutta näistä nyt on vaikea kenenkään urputtaa. Sekaan kaurajuomaa ja vaikka marjoja päälle jos oikein viitseliäs on niin johan täyttyy ravintoympyrät.

Lapset ei sokerin vähäistä määrää näissä todellakaan huomaa. Alussa mainitsinkin tyhjistä muropaketeista. Tavallisestihan bloggaaja ottaa kauniit kuvat siitä tuotteesta, jota mainostaa. Mutta tämän bloggaajan perheessä kävi niin että lapset löysivät testipaketin ja muutama päivä myöhemmin oli ensimmäinen muropaketti jo tyhjä. En ehtinyt edes saareketta siivota kuvia varten.

Mustikkamuroista on nyt sitten vain tämä yksi kuva, josta voitte kuvitella että hyvin maistuivat, kun ei istumaankaan ehditty.

Uuteen Muumi-tuoteperheeseen kuuluu murojen lisäksi myös annospakatut pikapuurot (Banaani-Päärynä ja Banaani-Mansikka-Mustikka) sekä valmis lettujauhoseos. Hetkinen, tämäkin Muumi oli jo löytänyt tiensä meille ennen koko yhteistyötä!

Jotkut ehkä muistavat kun toukokuun lopussa kerroin Instagram Storyn puolella kauppakäyntini aikana sortuneeni pakkauksen uhriksi. Etsin silloin nimenomaan valmista lettujauhopussia muuton jälkeiseen aamuun ja katseeni osui heti Muumimamman Lettujauhoihin. Sillä tavalla herkkä olen muista erottuvalle tuotepakkaukselle. Yksi Muumimamma on nyt valmistettu ja syöty ja oli muuten oikein erinomaisia lettuja. Täysjyväkaurasta valmistettu taikina oli sopivan täyteläinen ja maukas, ja se valmistettiin ilman kananmunia tai maitoa. 6/5 siis.

Eipä tässä jää bloggaajalle kovinkaan paljon sanailua suosittelun suhteen. Me syömme näitä, mitä ilmeisemmin tiedostava lähipiirimme syö näitä ja voimme kaikki lämpimästi suositella että teilläkin syödään näitä. Kaikki Muumi-tuotteet löydät tämän linkin takaa ja niistä kuuluisista hyvin varustelluista ruokakaupoista kautta maan.

(Mutta jättäkää meillekin yksi paketti mustikkaa jonnekin itäisen Helsingin alueelle, kiitos).

Lue myös Miia Metson blogista kokemukset uusista tuotteista – sielläkin lapset hullaantuivat melko lailla näihin rinkuloihin!

Kesäreissut: Ideoita 1-3 päivän reissuihin Suomessa lasten kanssa

8 , Permalink

Jeesustelisin tässä tekstissä sillä, että kotimaan matkailu on aivan mahtavaa ja sitä kannattaa harrastaa jo ihan luonnonkin takia, mutta en ihan täysin kehtaa kun meillä on yksi Jenkkireissu tuossa nurkan takana. Kerron kuitenkin sinulle, mitä kaikkea täällä lähellä voi tehdä jos vaikka sinä innostuisit matkustamaan perhettämme ekologisemmin!

Nämä ovat meidän tänä vuonna kokemiamme juttuja, jotka kaikki toimivat 1-3 päivän reissuiksi lasten kanssa. Tervetuloa kesäreissulle Suomeen!

Lapsenmielisiä museoita, ihania puutaloja ja upea majakkasaari – Uusikaupunki

Pääsin ensimmäistä kertaa ikinä Uuteenkaupunkiin käymään Päivin kutsumana. Ai että miten ihana paikka! Päivi oli kattanut meille melkoisen blogireissun, josta ihan kaikkea en päässyt itse kokemaan mutta Pakkahuoneen munkit ovat jääneet sittemmin muistoihini rakkaan rasvaisina. Saisipa sellaisen munkin nyt. Minulta jäi väliin mahdollisesti maailman kummallisin Bonk-museo sekä kiehtova taidetalo Pilvilinna. Luettuani Saanan kertomuksen näistä kummastakin olen entistä vakuuttuneempi että on päästävä takaisin tänne. Niinpä olenkin noin joka viikko kuiskutellut Insinöörille että voitaisiinko me mennä sinne Uuteenkaupunkiin?

”Taidetalo Pilvilinna – sekopäivin ja samalla mahtavin taidenäyttely, missä olen eläissäni vieraillut” –  Saana / Live Now Dream Later

Nappaa perheesi autoon ja huristele tähän kauniiseen puutalounelmaan. Lounas kannattaa nauttia Captain’s Makasiinissa ja kahvit maistuu hyvältä kauniin Pasklahden rannalla päivystävissä kahviloissa.

Sappisen Päiviltä kannattaa tiedustella parhainta yöpymispaikkaa kaupungissa, mutta suosittelen myös yöpymistä saaristossa! Otatte Kertun allenne ja matkustatte kolme tuntia kauniin saariston läpi meritunnelmissa. Perillä teitä odottaa mieletön Isonkarin majakka sekä saari, jonka luonto on aivan omanlaisensa. Saaressa saa ihanaa paikalla tehtyä ruokaa ja sauna kutsuu yöpyjiä. Saarelle voi tehdä päiväretkiä tai yöpyä, onnekkaimmat viettävät koko viikon siellä lammaspaimenena! Kaikki tiedot Isokarista löytyy täältä. 

Ja hei jos olet sittenkin liikkeellä aikuisseurassa, sinun on mentävä Isokarille RIB-veneellä. Sitä kokemusta ette ihan heti unohda. Veneen kyytiin pääsee heinäkuussa Kustavin puolelta.

Sitä vielä että haluaisin nyt munkin. Ei mittä. 

Laura ja Kakkonen Seikkiksessä 2015

Ykkönen Samppiksessa 2013 <3

Kesäteatteri ja eräs sormiruokaileva Philip!

Seikkis, oudot kahvilat ja aivan loistava kesäteatteri – Turku.

Turku, rakkaani. Tiesitkö, että Turkuun voi matkustaa myös käymättä Muumimaailmassa? Siellä Naantalissa sekin toki odottaa jos sitä kaipaat, mutta yhtä hyvin voit tehdä 1-3 päivän reissun ihan vain Turkuun.

Jos autoilet, varaa matkustamiseen paljon aikaa, sillä tällä reitillä on nähtävää! Kurvaa hieman ennen Turkua vanhalle Turun moottoritielle ja pääset Kasvihuoneilmiöön – Suomen ehkä eriskummallisempaan kauppaan josta löytyy pupuja, kattoon viritettäviä haikaloja, pinkkikultaisia nojatuoleja, armeijan vanhoja tavaroita ja hyllyttäin peruukkeja. Lupaan että lapsesi rakastavat tätä outoa paikkaa. Syö täälläkin paikan päälle tehty munkki ja sitten voitte jatkaa vielä Design Hilliin, hienoon kahvilaan Salon puolella. Siellä on kaikki Suomi-design ihanasti esillä ja usein hyviä tarjouksia!

Turussa voitte yöpyä vaikka Hese-hotellissa tai miksei Caribian kylpylähotellissa. Käy ainakin kävelemässä jokiranta läpi ja piipahda markkinoilla. Turussa on aina jotkut markkinat. Turun linna on myös ehdoton kohde ainakin kerran lasten kanssa. Seuraavana päivänä voitte käydä vaikka Seikkiksessä, eli Kupittaalta löytyvässä Seikkailupuistossa, joka on ehkä Suomen paras ulkoleikkipuisto. On vesielementit, on pomppulinnat, on kiipeilytelineet, on kaikki. Ota eväät ja vietä koko päivä!

Oikein lämpimänä päivänä suunnatkaa Samppikseen – Samppalinnan maauimalaan. Jos sataa, käykää lasten kanssa Mehukattimaassa ja sitten suunnatkaa Escape Artistin kekseliäitä ongelmia sisältävälle pakohuoneelle: dumppaat hikiset lapset pädin kanssa odotustilaan ja suorita sukellusvene läpi. Et muuten varmasti ole parempi kuin minä ja Mamma viime viikolla.

Jos ulkona onkin illalla aurinkoa, Ranta-Kertussa on ulkona hiekkalaatikko, pöytiintarjoilu ja pään kokoiset GTt. Jokilaivoille on tietysti mentävä ainakin yhdelle.

Tärkein vinkki on tämä: Et saa lähteä Turusta käymättä kesäteatterissa. Jos olet kaltaiseni, sinulla saattaa olla suuret traumat ylinäytellystä huonosta näytelmästä kylmässä katsomossa, kovilla penkeillä, sään armoilla. Silloin sinunkin on tultava tänne ja opittava että kesäteatteri voi olla aivan tajuttoman hyvää. Niin taiten näytelty, hienosti kirjoitettu, nykyaikaa sopivasti viljelevä ja kertakaikkisen mukaansatampaava on tämä Taikuri Oz että menisin vaikka uudestaankin katsomaan!

Tällä kertaa katsoimme näytelmän viiden lapsen ja kahden aikuisen voimin. Nuorempi viisikko katsoi homman alusta loppuun ja eläytyi vahvasti mukaan. Vanhempi kaksikko itki esityksen lopussa. Minulla ei ole antaa tekosyitä tähän. Se katsomo on muuten todella hyvin katettu ja suojassa tuulelta. Tarkenette kyllä.

Turusta ei voi puhua mainitsematta sen Kuningatarta. Reissun suurin kohokohta onkin Bongaa Mamma -kilpailu, jossa leikkimielisesti voitte kisailla siitä kuka bongaa Mamman eka. Käyttäkää Instaa hyväksenne! Ps. jos ette Mammaa näekään, tsekatkaa hänen kaiken kattavat Turku-vinkkinsä tästä. 

Mukulakiviä, sisustusostoksia ja kaunis Linnamäki – Porvoo

Porvoo on aina varma yhden tai kahden päivän retkikohde. Sinne voit muuten matkata myös vesiteitse, hyppää Helsingistä m/s JL Runebergin kyytiin! Porvoosta voit myös käväistä saaristossa lossiliikenteen varassa, tsekkaa vaikka Tirmon ranta. Ole nyt kuitenkin joka tapauksessa ainakin yksi yö, sillä Porvoosta löytyy yksi sympaattisimmista yöpaikoista.

Majatalo Peti & puuro:n perusti muutama vuosi sitten vasta 15-vuotiaana Janita oman kotinsa piharakennukseen. Se on kotoisa yhden makuuhuone ja neljän sängyn kokonaisuus omalla keittokomerolla ja saunalla! Omalla terassilla keskellä rehevää puutarhaa on melko ihanaa syödä aamiainen.

Kaikista hauskinta meidän kannaltamme on se että majatalo on Insinöörin lapsuudenkodin pihalla!

Porvoossa pitää syödä ainakin yhdet jälkkärit Pos3:ssa, yksi illallinen Johans’issa ja jossain kohtaa teidän on mentävä kävelylle Linnamäelle. Siellä on ihania siltoja, kauniita vanhoja puita ja kaikinpuolin hieno tunnelma. Wanhan Porvoon kujilla on myös muutama todella hyvä sisustuskauppa ja hyviä vaateostoksia lapsille joka kerta. Suomen ihanimman leluliikkeen tietysti tiedätkin? Jos et, tule Porvooseen vaikka vain Riimikon takia.

Räjähteitä, SUPpailua, oma lampi ja tuhansia perhosia – Vallisaari

Jos satuit seuraamaan IG-tiliäni tuossa hetki sitten, et voinut välttyä palavasta rakkaudestani Vallisaarta kohtaan. Epic.fi kutsui meidät kesäiselle blogimatkalle ja daaaaamn että olikin ihana retki! Matkasimme saareen kahdestaan Insinöörin kanssa ja nautimme heti alkuun Epicin salaatit kuoharin kanssa. Siitä jatkoimme jalkaisin meille varattuun Tentsile-telttaan yöksi. Teltta on puun runkoihin kiinnitetty riippumatto, jonka alapuolella on toinen riippumatto ikään kuin olohuoneena. Oli todella mahtava kokemus ja yllättävän hyvin sai nukuttua vaikka alusta hieman joustava olikin.

Käppäilimme kahdestaan illalla mystisessä saaressa, joka oli lähes autio. Ihailimme upeita näkymiä merelle ja söimme kylmät makkarat – saaressa ei saa tehdä avotulta ollenkaan sillä maaperässä voi vielä olla räjähteitä saarella aikoinaan tapahtuneen räjähdeonnettomuuden jäljiltä. Seuraavana aamuna kävimme vielä SUP-lautailemassa saaren rantoja pitkin Meriseikkailukeskuksen kutsumana. Kreisihieno kokemus upeassa säässä. Meriseikkailukeskus vuokraa myös kaksikkokajakkeja, joihin voisi laittaa aina yhden lapsen istumaan aikuisen kanssa. Aiomme tulla vielä elokuussa tämän kokemaan!

Vallisaari on ollut vasta pari vuotta yleisölle auki ja on silti mielestäni yksi parhaiten pyörivistä yleisösaarista! Saaressa on paljon hyvää syötävää ja juotavaa, riittävästi patikoitavaa, loputtomasti tekemistä ja aina jotain kummallista nurkan takana. Tekemistä löytyy kaikille ja esim Kuninkaansaaren puolelta löytyy pihapelejä lainattavaksi. Saaressa on myös poikkeuksellinen luonto, sieltä löytyy mm. harvinaisia perhoslajeja. Me olemme olleet Vallisaaressa nyt kahdesti tänä kesänä ja vielä on näkemättä esimerkiksi Aleksanterin portti josta on huhujen mukaan Helsingin parhaat näkymät merten yli.

Lyhyesti: mene. Tule aamupäivästä ja syö päivän aikana ainakin Epicin lohikeitto, se on törkyhyvää.

Kaikki tiedot, opasteet ja varaukset löytyvät osoitteesta Vallisaari.fi.

Muista muutkin pääkaupunkiseudun lähisaaret!

Tämä saattaa tulla monille paikallisillekin yllätyksenä, mutta pääkaupunkiseudulla on hillitön määrä hienoja saaria joihin pääsee linjalautoilla osana paikallisliikennettä. Jokainen tietää Suomenlinnan, mutta olethan käynyt myös Uunisaaressa, Pihlajasaaressa, Lonnalla? Tai piipahda Espoon omissa kohteissa; Iso Vasikkasaari ja Pentala uuden saaristomuseonsa kanssa ovat ainakin näkemisen arvoisia.

Junalla mihin vain ja päiväksi seikkailemaan!

Tänne asti emme vielä ole ehtineet, mutta haaveenani on viedä lapset vielä yhdelle junareissulle tämän kesän aikana. Ajatuksena on ostaa VR:n halpa säästölippu johonkin kaupunkiin ja samalle päivälle paluu.

Ensimmäisenä ajatuksena mulla oli lapsuudestani tuttu Hanko, mutta myös Tampere, Vaasa tai Jyväskylä kiinnostavat. Siellä me sitten kikkailtaisiin koko päivä ja lapset saisivat vihdoin kaipaamansa junamatkan.

Lue myös:

8 , Permalink

Laita korvakorut lapselle lävistämällä, älä ampumalla

16 Permalink

Ykkönen sai viikko sitten korviinsa reiät. En vielä tiedä pysyvätkö ne siinä, sillä tein matkan varrella ainakin kolme isoa virhettä, jotka kerron nyt tässä jotta teidän ei tarvitse tehdä niitä.

Koruista keskusteltiin varmaankin puoli vuotta. Keskustelu meni näin: “Äiti mä haluaisin korvikset”, johon minä: “Miksi?”.

Kun aloin olla varma, että lapsi oikeasti haluaa ne pysyvästi eikä vain siksi että kaverillakin on, aloin kertoa mitä korun laittaminen tarkoittaa ja miksi siihen ei pidä lähteä kevyin mielin. Käytin vanhaa “minä olin paljon vanhempi kuin sinä reiät saadessani” -korttia ja muistelin olleeni ainakin 12. Sovimme, että jos hän on edelleen yhtä varma koruista, hän saa ottaa reiät saman ikäisenä kuin minä olin korut saadessani. Ei tarvitse odottaa kuin viisi vuotta!

Lapsi tyytyi nihkeään ratkaisuun.

Sitten tein ensimmäisen virheeni. Soitin äidilleni, autosta. Kysyin että minkäs ikäisenä minä sainkaan ne korut. Sieltä hän sitten iloisesti kaiuttimessa kertoi että olit aika nuori, taisit olla kuusivuotias. Voitte arvata, miltä näytti seitsemänvuotiaan kasvot takapenkillä.

Alkoi seuraavan virheen matka. Ensin toimin oikein: googletin, kysyin suosituksia, perehdyin. Ymmärsin että on kolme vaihtoehtoa: Lävistäjä, kultasepänliike tai Sokos Emotionit joissa on käytössä jokin uusi vanhaa ampumista parempi tekniikka. Vanhana tatska- ja napakorumuijana päädyin lävistäjään.

Jussi. Kuva (c): Paradise tattoo

Kunnes koulun loppu saapui ja minua tuhannesti muistuttanut (äiti ootko nyt varannut sen ajan sinne lävistäjälle) lapsi seisoi edessäni, korvat ehjinä. Perhana.

Menimme lomapäissämme suoraan Itäkeskukseen suureen lomajuhlintaan. Siis syömään kuppaiseen food courtiin ja sitä ennen korvishommiin. Suunnistimme tarkkaan juuri siihen liikkeeseen mitä meille oli suositeltu ja kysyimme nohevasti että onhan teillä käytössä se uusi metodi?

Tässä tein toisen virheeni. Myyjällä ei ollut hajuakaan mistä puhuin vaan näytti vanhaa kunnon pyssyä hämmentyneenä “no en mä tiedä kuinka uusi tää on, tällä me ollaan aina tehty”. Tässä kohtaa olisi pitänyt hymyillen sanoa kiitos, hyvää iltaa ja lähteä sinne kuppaiseen ravintolaan samalla kuin puhelimesta kaivetaan esiin lävistysliikkeen numeroa.

Se numero muuten on 050 582 5802 ja se johtaa Paradise Tattoon lävistäjälle Jussille, josta minulla on pelkkää hyvää sanottavaa. Mene sinne. Älä edes lue loppujuttua vaan mene vaan sinne.

No minähän en sinne soittanut, vaan jossain kehtaamisvimmassani (ei tästä nyt pois kehtaa lähteä!) suoritimme homman ns. maaliin. Neljä päivää myöhemmin korvat olivat turvonneet ja korvien takaa iho pahasti allergisen reaktion vallassa. Tässä kohtaa vinkki: jos sinulla on joskus ilmennyt nikkeliallergia, lapsellasikin voi olla se.

Oli aika korjata tehty vahinko. Käytyämme tyhjän uusintakäynnin koruliikkeessä, romahdettuamme yhteen suureen pettymysitkuun liikkeen lattialla (en minä), päätimme ennen korvisten poistamista yrittää vielä yhtä oljenkortta ja soitimme sinne mihin koko ajan pitikin.

Vielä kerran, se Jussin numerohan oli 050 582 5802.

Saimme ajan samalle päivälle ja vietimme Kalevalankadulla ihan Stockan vieressä sijaitsevassa Paradise Tattoo & Piercing:ssä alle puoli tuntia erittäin miellyttävässä toimenpiteessä. Ketään ei sattunut (vain vähän lompakkoani), tyttö sai sittenkin vielä kauniit korut korviinsa ja minulla on nyt taas usko siihen, että tämä saadaan hoidettua ilman tulehduksia. Jos vain maltamme olla kesällä uimatta, hmm..

En viitsi mennä yksityiskohtiin missä liikkeessä ja mikä kaikki ampumishommissa meni pieleen. Kerron sen sijaan oppimani perusteella, miten lapsen korvien lävistys kannattaa mielestäni tehdä.

Lapsen ensimmäiset korvikset: vinkkejä reikien laittamiseen.

1. Varmista, että lapsi oikeasti haluaa korvikset. Kokeilkaa ensin tarrakorviksilla, ja selitä lapselle hyvin tarkkaan ettei kerran tehtyä korvareikää saa enää koskaan kokonaan umpeen. Meidän lapsille tämä 7v ikä on selvästi ensimmäinen kohta, jossa näin pitkälle menevä pohdinta voi onnistua.

2. Odota syksyyn. Korun haavan pitää parantua 6-8 viikkoa, jolloin ei saa uida, saunoa, hikoilla, käyttää rasvoja, likaantua. Kesällä tehdään näitä kaikkia. Oli typerin idea ikinä ottaa korvikset keväällä.

3. Mene lävistysliikkeeseen. Netti on täynnä keskusteluita aloituksella ”korvakorut lävistämällä vai ampumalla” ja mielipiteitä sataa puolesta ja vastaan. En voi sanoa puolestasi kumpi on oikein mutta suosittelen lävistäjää, koska:

  • Lävistäjä tekee ammatikseen ihmisiin reikiä ja myy sivubisneksenä koruja. Koruliike myy ammatikseen koruja ja tekee sivubisneksenä ihmisiin reikiä.
  • Ensimmäinen kohta tarkoittaa että lävistäjän ydinammattitaitoon kuuluu seurata oikeiden lävistyskorumateriaalien, laitteistojen ja toimintamallien kehittymistä.
  • Lävistäjä käyttää pientä terävää neulaa, joka ei satu ja aiheuttaa vähemmän vahinkoa korvaan. Ykkösen ammutut reiät sattuivat niin paljon, että meinasi jättää leikin kesken, lävistystä tulehtuneisiin korviin hän ei edes huomannut.
  • Lävistäjältä mukaan saadut hoito-ohjeet olivat erittäin hyvät, tarkat ja kirjalliset.
  • Ja koska: Miksi et menisi lävistysliikkeeseen? Koska se on vähän kalliimpaa? Koruliikkeessä korvikset voi saada alle kahdella kympillä, lävistysliikkeessä homma maksaa tyypillisesti vähintään 70€ (40€ työ + korut korvaparille alkaen 30€). Jos lävistät ihmistä loppuelämäksi, kannattaako siitä maksaa vähän vai paljon?

4. Hoida korua hyvin, mutta älä liikaa. Tarkkaile herkällä korvalla (eheheheh) tuleeko tulehdusta, ja reagoi nopeasti jos se tulee. Olen kuullut liian monta lääkärikeikkaa tämän ruljanssin aikana. Täällä yhdet hyvät ohjeet hoitoon.

Meillähän toki saattoi käydä vain huono tuuri. Sinänsä oikein mukava tyyppi vaan ei tainnut olla kovin kokenut. Uskoisin, että lävistysliikkeissä tätä huonoa tuuria ei yhtä helpolla käy. Me pidettiin koruista tosi hyvä huoli (väärillä ohjeilla tosin) eikä Ykkönen hiplannut niitä yhtään vaikka kutisivat paljon.

Isoin ongelma oli ehkä se että saimme koruliikkeestä korut, jotka olivat Ykkösen korvaan hieman liian isot (painavat korvaa aiheuttaen turvotusta ja ovat vaikeat puhdistaa) ja jotka olivat kirurginterästä. Kuulostaa hyvältä, ja sen hienouteen vetosi myös koruliikkeen tyyppi. Myöhemmin kuulin lävistäjältä että kirurginteräs on seosta, jossa on aina vähintään 10% nikkeliä. Terve vaan nikkeliallergia!

Tuosta aiemmin mainitusta Sokoksen menetelmästä olen kuullut pelkkää hyvää, joten jos kaipaat ajanvarausvapaata kauppakeskuskeikkaa, ehkä se on kokeilemisen arvoinen! Minä en enää kokeile.

Loppuun disclaimerit:

En halua enkä voi yleistää. Jos googlaat ”korvakorut lävistämällä vai ampumalla” saat pitkän ketjun vastauksia, joissa mielipiteitä riittää puolesta ja vastaan. En minä tiedä mikä on totisinta totta. Tietysti liikkeissä on eroja, lävistäjissä on eroja ja korukauppiaissa on eroja. Meidänkin saamamme suositus tuli siitä että kaikki oli aiemmin mennyt superhyvin juurikin samassa liikkeessä! Samoin lävistäjällä käyneen lapsen korvien tiedän myös tulehtuneen. Kaikkea voi käydä.

Kaikilla ei todellakaan ole nikkeliallergiaa, ja meilläkin tämä olisi voinut päättyä ihan hyvin ilman sitä. Mutta. Henkilökohtaisesti koen että riskit ovat suuremmat koruliikkeessä.

Mitä kokemuksia muilla?

16 Permalink