Mun elämän yksi suloisimpia asioita on yhteinen meikkiharrastus Ykkösen kanssa (tyttäreni on nyt 12,5v ja häneltä on lupa tämän jutun kirjoittamiseen).
Ykkönen on meikannut 11v alkaen kun annoin joululahjaksi oman ripsarin asiasta selvästi kiinnostuneelle lapselle. Hän ei meikkaa joka päivä, mutta joka viikko kyllä. Aluksi hän kokeili jotain tosi pienesti, nykyään hän on jo ihan super taitava ja osaa monenlaisia tekniikoita.
Voimistelukisoihinkin on parempi hänen meikata itse kuin minun räpeltää, lapsi tuntee paremmin itse oman kasvojensa ja silmiensä muodon ja on vakaampi kädeltään.
Meillä on ollut käytössä muutama yhteinen linjaus:
- Pohjatuotteita ei vielä käytetä, koska nuoren iho ei kestä sitä kuormaa. Peitevoide ok maltillisin määrin.
- Kaikki meikit pestään tietysti huolella iltaisin pois ja ihonhoito muutenkin kunnossa
- Preferoidaan luonnonkosmetiikkaa tai tuttuja, tutkittuja brändejä
- Ei saa muodostua sellaista fiilistä ettei oma naama ilman meikkiä tunnu enää kivalta, joten myös meikittä kuljetaan paljon (meistä kumpikin)
- Shoppailu tehdään omalla rahalla, paitsi silloin jos ollaan yhdessä shoppailemassa
- Kaikki hyvät vinkit pitää jakaa myös mulle
Välillä on tullut esiin että ihan kaikissa perheissä alakoululaisen meikkaamisesta ei oltaisi innoissaan. Ymmärrän sen ja luulin ajattelevani itsekin jotenkin niin, mutta yllätyin että tämä on ollut pelkästään ihana juttu meille!
Meikki on meille jonkinnäköinen yhteinen harrastus, luova leikki. Varsinaisen meikkaamisen lisäksi kulutetaan jonkun verran meikkiin liittyvää sisältöä, katsottiin mm yhdessä kummankin ison lapsen kanssa Huippumaskeeraaja haussa – kaudet, mikä oli ihan mahtava! Siinä jos jossain aukeaa se ajatus siitä että meikkaaminen voi olla luovaa taidetta, eikä muiden miellyttämiseksi tehtyä pakollista laittautumista.
Tuo ylläoleva lause on muuten tärkeä. Meikki nähdään tosi usein (vain) yhteiskunnan asettamana normina vaikka se voi olla myös tärkeä itseilmaisun muoto.
Löydän kaikenlaista ristiriitaista ajatusta meikkaamisesta myös itsestäni, ja joudun miettimään näitä asioita vielä paljon. Meikkiin liittyy kuitenkin voimakkaasti negatiivisia tulkintoja, ja sitä arvostellaan aika huoletta ympäristön toimesta. Toisen ihmisen meikkiä, meikittömyyttä tai meikin tyyliä suhteessa ikään (“ei helmiäistä yli 40v” lol) tuntuu saavan kritisoida. 
Mun yksi teoria on se, että meikkaamiseen on liitetty historiassa iästä riippumatta jonkinnäköinen syntisyys. Ei ole kauaa siitä kun liian vahvasti meikattu nainen oli jollain tapaa moraaliton. Ehkä se oli maksullinen nainen, tai ei se ainakaan rehellistä työtä tehnyt yhtä paljon kuin vesipesu-Veera viereisestä torpasta, kun kerta on aikaa naamaakin maalata.
Meikkaamiseen liittyykin edelleen hirveästi myös vähättelevää tai negatiivista sanastoa, puhutaan pakkelista, maalaamisesta, hömpötyksistä, “teko”kynsistä / ripsistä, sotamaskista jne.
”Liian hurjista tekoripsistä” tuli mieleen sekin että Suomessa on voimakkaasti kaksinaismoralistinen ulkonäköpaine. Ihmisen tulee näyttää kauniilta (tietysti) mutta samaan aikaan siltä kun olisi vasta noussut Päijänteestä raikastavan uinnin jälkeen. Elovena-tyttö meikataan Lumene-tytöksi, jos jotakin.
Luulen että isolla osalla meistä löytyy sisältä vielä se vesipesu-Veera joka hätkähtää tosi raskaat meikit nähdessään että oho, tossa on vähän liikaa meikkiä mun makuun. Ja tää on siis aivan todella jännä ajatus, kun sitä lähtee purkamaan ja yrittää etsiä oikeita syitä siihen miksi me kavahdetaan mielestämme liian voimakasta meikkiä.
”Minä en kyllä itse pidä tuosta tyylistä.” Sanotko samaa jos jonkun vaatteet on liian värikkäät?
”Mutta tuo muuttaa hänen ulkonäkönsä täysin.” Niin muuttaa hiusten leikkuukin, eikä tukan muutokset lähde illalla pesemällä pois.
”Ei noin kaunis nainen tarvitse noin paljon meikkiä!” Tai vielä pahempaa: ”Olet kyllä minusta kauniimpi ilman meikkiä”. Entä jos se kaunis nainen tykkää meikata ja entä jos hän ei meikkaa miellyttääkseen sinua?
Meikkiin kytkeytyy jotain tosi stereotyyppistä naiseudesta. Monessa ajatuksessa juuri meikki on se pahis, eikä vaikkapa hiukset tai pukeutuminen. Ajattelen että meikki on viimeinen rintama, joka nähdään vielä vain naisten juttuna (onneksi tämäkin on muuttumassa) ja siten alue, jota voi pilkata, kommentoida tai hallita. On vallankumouksellista meikata “rumasti”, isosti tai ei ollenkaan, kuten Jenni Pääskysaari tekee televisiossa ja Lady Gaga Oscar-gaalassa asti.
Meikkiä pidetään yhä usein “pakollisena pahana” ja ajatellaan että voi kun minun lapseni ei ajattelisi että hänen täytyy meikata ollakseen kaunis. Tämä onkin tärkeä ajatus, mutta yhtä tärkeää on muistaa ajatella että voi kun lapseni saisi meikata haluamallaan tavalla jos haluaa!
Tässä on niiiiin monta eri kulmaa mitä katsella ja pohtia ja ajattelenkin että jokaisen kannattaa näitä vähän pohtia! Sukupuolesta ja omasta meikkitilanteesta riippumatta, ja mieluiten ennen kuin oma lapsi kysyy “saanko minäkin meikkiä” tai “miksi sun pitää aina meikata”.
Ja nyt mietin että en taida enää koskaan sanoa ääneen ”mun pitää meikata”. Ei pidä.
Isoin juttu tässä onkin se, miten meikkaava vanhempi itse suhtautuu meikkiin. Omaan tai muiden, ja siihen vaikuttaa kokemukset. Jos oma historia on se että on kielletty meikkaamasta tietyn ikäiseksi asti, sanottu huoraksi kun on mustaa rajauskynää tai hinkattu vessapaperilla pois vaivalla tehtyä meikkiä koska ton näköisenä ei meidän tyttö kylillä liiku, niin on varmaan aika vaikea nähdä asiaa iloisena luovana leikkinä.
Tai jos on kasvanut poikaoletettuna, jolta koko homma on kielletty itsestään selvästi. Tai jos on päätynyt kiusattavaksi koska on meikannut eri tavalla kuin muut. Ei ole ihan yksinkertainen tämä meikkihomma!
Mullakin on ollut paljon käsiteltävää omissa meikkiajatuksissa, mutta nekin ovat lähteneet lapsen kanssa meikatessa korjaantumaan. Nyt uskallan itsekin kokeilla kaikkea ja toisaalta kuljen paljon enemmän ilman meikkiä kuin vielä viisi tai kymmenen sitten.
Tässäkään asiassa ajatukseni eivät siis ole missään nimessä valmiit mutta auki kylläkin, ja nyt pohdimme niitä yhdessä tyttäreni kanssa. Se on kaikista parasta.
Odotan kiivasta keskustelua Instan puolella, tule sinne kommentoimaan! <3