Avoin kirje taitavalle kolmevuotiaalleni

Rakas Kolmonen, sinä täytit tänään jo kolme vuotta. Onnea!

Kirjoitan sinulle tämän kirjeen koska isosiskosi suorastaan vaati sitä, ja onhan tämä ihana perinne. Toivottavasti jaksat hetken kuunnella.

Sinä olet ihan uskomattoman ihana pieni ihminen, niin rakas ja upea että oikein itkettää tämänkin kirjoittaminen. Jokainen kolme täyttänyt lapsi on niin ihmeellinen omalla tavallaan että jokainen vanhempi varmasti miettii oletkohan juuri sinä kuitenkin maailman kaikkeuden ihanin kolmevuotias?

Rakastan sinua niin paljon että haluaisin halata ja rutistaa sinua aina kun olet lähelläni. Ihan vain kun olet. Olet suloisimmillasi omiin ajatuksiisi uppoutuneena, suu vähän raollaan ja hiukset silmillä. Sitten sanot yhtäkkiä ”Hei!” innostuneesti ja alat selittää jotakin juuri keksimääsi.

Olet niin kovin taitavakin monessa asiassa. Vaipat jätit kertaheitolla jokin aika sitten, nyt heräsit jo aamullakin kuivaan vaippaan. R-kirjain löysi säristen tiensä luoksesi kun sanoit kerran ”muurahaiset purasee” ja nyt sinun uskomatonta puhetulvaasi ei estä enää mikään.

Puhuit toki jo kaksivuotiaana hienosti mutta nyt kerrot pitkiä tarinoita, teet hienoja loogisia päätelmiä ja sanoitat tunteita (omia ja muiden) siihen tahtiin ettemme ehdi edes kaikkea viisainta kirjoittaa ylös! Minun lemppareitani on ehkä ne hetket kun itse analysoit tunteitasi kuten ”vähän aikaa mua kiukutti mutta se meni jo ohi” tai kun raportoit kiipeilleesi pitkin seiniä (kirjaimellisesti) että ”äiti se mun kiipeily oli aika hurjaa, mua melkein vähän jännitti kun kiipesin sen uunin päälle”. Juu, minuakin kai sitten.

Joskus sanoit että ”nämä mun housut on näköjään kai vähän isot” ja mietin että sinä se taidat olla näköjään kai vähän iso. Ainakin sinä ohjeistat myös sisaruksiasi kuin aikuinen kun sanot topakasti että

Nyt ei ole [Kakkonen] Akkari-aika, nyt on ruoka-aika!

Kerran eräs ammattilainen sanoi sinulla olevan noin viisivuotiaan sanavarasto, uskon sen mukisematta. Sinulle voi puhua huoletta kuin aikuiselle, kysyt sitten jos et jotakin ymmärrä. Ihanista lapsenpuheista on jäljellä enää innostunut intonaatio ja hauska sana ”TOPS!”, toivon ettet opi sitäkään ihan pian sanomaan muulla tavalla!

Tunnistat ja osaat kirjoittaa oman nimesi kirjaimet, erotat oikean ja vasemman, huomaat väärät teot ja tunteiden herkimmätkin sävyt.

Se kummallinen uhmaikä ei ole oikein vieläkään löytänyt luoksesi, sillä kaikkeen kiukkuusi on aina järkevä syy. Väsyneenä ja nälkäisenä meitä kaikkia joskus turhauttaa asiat! Niin kuin siskosi aikanaan, itket eniten kun jokin asia on epäoikeudenmukaista tai jos sinua komennetaan tiukasti.

Viimeisen vuoden aikana olet aloittanut päiväkodin, saanut pikkuveljen, oppinut käymään pöntöllä ja jättänyt päiväunet pois. Olet matkustanut lentokoneella, piirtänyt sydämen ja voidellut omat leipäsi. Olet kasvanut pitkäksi (tänään nähdään pääsetkö jo 100cm rajoituksen laitteisiin Tykkimäellä!), vauhdikkaaksi ja viisaaksi.

Kannustat muita, syöt reippaasti ja menet hirmuista vauhtia joka paikkaan – joskus myös vähän ilman lupaa tai ainakin kertomatta meille. Rakastat palavasti sateenkaaria, tramppoja, uimista, yksisarvisia, kynsilakkaa ja meitä kaikkia perheesi jäseniä. Et pelkää oikein mitään ja menet reippaasti kaunis tukka hulmuten, suu puhetta tulvien kohti uusia jututettavia ihmisiä, halattavia muumeja ja kiipeiltäviä puita.

Me viisi (!) rakastamme palavasti sinua ja olemme niin onnellisia että tulit juuri meidän perheeseen. Hyvää syntymäpäivää muru!

8 Kommentit

  • Saara

    Oi ihana kolmonen, kolmonen 🧡 Meidän samanikäisellä myös Tops 😂

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      TOPS on ihana 🥰

  • Hande

    Voi kuinka ihana perinne tämä synttärikirje. Niin kauniisti kuvailet jälleen pientä persoonaa. Ja tuo teidän Kolmonen on niin hurmaava. Olen ihan fani. Onnea, onnea valtavasti!!
    – Hande –

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Kiitos paljon! 🥰

  • Äitiyden ristiaallokossa

    Aivan ihana idea tämä synttärikirje. Itse nautin tehdä vauvavuodesta lapselle kauniin ja muistojen täyteisen vauvakirjan. Ja olenkin miettinyt, että miten sitä jatkaa.. ja olenkin jatkanut mutta tämä idea taitaa tulla käyttöön! ☺️

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Suosittelen, lapset rakastaa tätä tapaa eikä tietty ihme ❤️

  • Minttu

    Hei! Minulla olisi yksi kysymys keittiön kaapeista. Pahoittelut, että kirjotan sen tähän, mutta aiheen kommentointi oli suljettu. Onko teillä siis yläkaapit vähän kaapin runkoja pidemmät? Näin ymmärsin tekstistä. Onko ovet ollut helppo pitää puhtaana? Meillä on nykyisessä, noin 6 vuotta vanhassa keittiössä ovet toteutettu samalla tavalla, koska halusin vetimettömän keittiön. Mutta sormenjälkien puhdistaminen niistä on ihan mahdotonta. Nyt kun uuden keittiön suunnittelu on ajankohtaista, niin kiinnostaisi siis tietää, että onkohan tämä vain tämän meidän keittiötoimittajan ominaisuus vai onko muillakin sama ongelma. Haluaisin kovasti samanlaisen ratkaisun uuteenkin keittiöön, mutta jatkuvat rasvatahrat vähän häiritsevät. Kiitos jo etukäteen vastauksesta ja mukavaa loppukesää!

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      On joo runkoa pari senttiä pidepmi! Kyllä ne sormenjälkiä kovasti keröä, mutta putsailen niitä silloin tällöin ja siivojat kahden viikon välein eikä se musta pahalta näytä. Oven materiaali ja väri vaikuttaa paljon!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.