Uutisia: Onni-puuro on meidän perheen lemppari ja nyt myös rakas yhteistyökumppani!

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Valio

Iloisia uutisia! Olen sopinut pitkäaikaisesta yhteistyöstä Valion Onni®-puurojen kanssa! Tämä on ihan sairaan siistiä koska tuotteet olivat jo entuudestaan meille tuttuja ja erittäin, erittäin mieluisia. On aina ihanaa kun löytyy kumppani, joka on jo valmiiksi meidän elämässä vahvasti läsnä!

onni puuro kokemuksia

Olette varmaan jo nähneetkin puurojen vilahtavan Instagramissa, koska niitä syödään meillä aivan tosi paljon. Kolmonen rrrrrakastaa sitä lilaa vadelmamustikkapuuroa, se söisi ehkä pelkästään sitä jos saisi päättää (ei saa). En ollut aikaisempia vauvojen osalta tajunnut koko puuroja käyttää, koska he olivat kumpikin maitoproteiinille vauvana allergisia. Serkun mukana tuli meille aina hoitoon jätettäessä vihreä Onni-puuro ja ihmettelin aina sitä kuinka kätevää ruokaa se on.

Maidottomalle vauvalle löytyy kaksi makua Onni-puuroista

Meidän rakkaus näihin puuroihin alkoi kun löysin Kolmosen kiinteiden aloittamisen yhteydessä ruokakaupasta tuon lilan maidottoman version (ja nyt opin että myös punainen viljaisa puolukka on maidoton!). Tuolloin puolen vuoden ikäinen Kolmonen reagoi vielä herkästi maitoon joten se maidottomuus oli tärkeää ja toisaalta iloinen yllätys.

onni puuro maidoton

Vadelmaa ja mustikkaa sisältävä Onni-puuro jäi kaappiimme ja hoitolaukkuun heti aivan vakituisesti, koska se oli sellainen varma ruoka jota vauva ainakin suostui syömään jos ruoka oli muuten jäämässä siltä päivältä vähän ohueksi. Tai jos äiti vähän sössi aikataulut ja tuli jotenkin kiire iltapuurolle, jännä.

Viimeksi mulla oli Onni-puuroa mukanani kun kävimme allergiasairaalassa maitoallergiatesteissä Kolmosen kanssa: Syötin kiireisen aikataulun keskellä puurot ulkona leikkipuistossa suoraan purkista lusikalla. Siinä tilanteessa en olisi oikein muuhun kiinteään ruokaan pystynytkään.

Niissä sen päivän testeissä saatiinkin lääkäriltä lupa kotona tehtäville maitoaltistuksille, joten nyt olemme jo siirtyneet muihin väreihin ja voin ilokseni kertoa ettei oireita ole tullut!

Onni-puuron maito sopii myös alle 10kk vauvalle

Maidosta puheenollen, mulle tuli itselleni yllätyksenä se että Onni-puurojen maito on käsitelty niin että se sopii myös alle 10-kuiselle vauvalle, asia josta moni on kysynyt minulta Instagramissa. Tiedoksi siis kaikille suora lainaus Valion omilta sivuilta, esimerkkinä vadelma-kaurapuuro:

”Valio Onni® vadelma-kaurapuuro on maitopohjainen puuro, jonka maitopohja vastaa proteiinikoostumukseltaan 5 kk ikäisen ravitsemuksellisia tarpeita. ”

onni puuro maidoton

Osa tuotteista on vasta yli vuosikkaille suunnattu, mutta Onni-puuroja löytyy siis tosiaan jo 5kk iästä alkaen. Täältä löydät kaikki tuotteet. Meidän ehdoton suosikki on tuo lila vadelmamustikka, sekä vihreä omena. Ja kun sanon me, tarkoitan tosiaan me. Näitä syö tarvittaessa ihan aikuinenkin ja koululaiset välipalaksi, kuten eräs IG-seuraajani heti spontaanisti kertoi (kommentti julkaistu luvalla):

”Vitsi nuo Onni-puurot on käteviä! Nimimerkillä äiti nappasi joskus töihin evääksi lapsen puuropurkin 🤷‍♂️😅😂”

Kokemuksia Onni-puurosta tulossa vielä paljon lisää

Tulette kuulemaan vielä paljon näistä puuroista, mulla on paljon kaikkea kivaa suunniteltuna!

Olen tosi innoissani tämän yhteistyön starttaamisesta kun tähän on niin suuri intohimo ihan itselläkin, hah! Onni-puurot on vaan niin hyviä: Ruokaisia, maistuvia, helppo tarjoilla ja kantaa mukana. Nuo kierrätettävät tötsät säilyvät pitkään huoneenlämmössä ja niistä puuroa voi myös tarjota vauvalle ihan sellaisenaan, huoneenlämpöisenä. Puuroja voi myös reissussa annostella lusikalle suoraan purkista, se on siihen riittävän tömäkkää.

Toisaalta puuro on niin mukavan sileää että pienikin vauva osaa näitä suussaan käsitellä ja vähän isompana voi sitten itse harjoitella syömään tätä lusikan kanssa!

Testasin tätä toissapäivänä, en testaa heti uudestaan. RIP kaunis vaalea mekko.

Onko teillä jotain kysyttävää näistä puuroista? Nyt saa tykittää, ehdin selvittää kaiken!

Vauva 7kk: Metkuja ja puhetta

Mennyt kuukausi on ollut kehityksen suhteen hieman edellisiä rauhallisempi. Ihana pötkylä on saanut rauhassa olla ja kasvaa ilman järisyttävän suuria kehitysaskeleita. Mitä nyt osaa jo istua ilman tukea ja hengailee tuon tuostakin konttausasennossa, (mutta ei vielä konttaa). Ja oppihan se pinsettiotteenkin, kun tajusi että keittiön pöydän alla on paljon herkkuja jos vain motoriikka riittää.

Kuitenkin pääosin vauva tuntuu aika samalta kuin ennenkin, vähän vain isompi ryömijä. Ikään kuin se olisi itsekin sieltä viiden kuukauden kehitysharppauksesta vielä väsynyt ja ottaa nyt iisimmin! Päivät ovat tosi zen tämän pötkylän kanssa kun hampaatkaan eivät ahdista vaikka vieläkin ovat väärällä puolella ikeniä.

Nyt kun mietin niin itse asiassa tässäkin kuussa on paljon kehitystä, mutta se ei vain ole fyysistä! Tässä kuussa hän on selvästi oppinut ymmärtämään paljon puhetta. Tyyppi ymmärtää kun sille sanoo ”tule tänne” ja se myös tulee, hirveällä vauhdilla ja innolla. Se kurottelee muiden sylistä minun syliini, tunnistaa nimensä ja tunnistaa mielestäni myös sisarustensa nimet.

Se sanoo melkein samalla tavalla ”heeeeiiii” kun me sanomme sille ja ymmärtää aivan selvästi huumorin päälle. Sillä on myös koko liuta omia metkuja ja ihan selkeä ilme myös sille hetkelle kun se tekee jotain mitä tietää ettei saisi tehdä. Parhaimpia metkuja eli suurimman innon aiheuttajia ovat tällä hetkellä kaikki sähköjohdot (jos niissä kulkee sähkö), vessan lattiakaivo, huonekasvit, kaikki ruoan tähteet ja muruset lattioilla ja tietysti paperin syöminen jossa hän on ehkä Euroopan nopein.

Kun yrität ottaa kuvaa ilman että paperia syödään..

..metkumuija löytää sen kuitenkin

Ruoat uppoaa hyvin muutenkin kuin lattialta ja ollaan kuukauden aikana ehditty maistella jo kaikki tärkeimmät asiat läpi. Suursuosikkeja ovat kurkku, bataatti, puurorieska ja paistettu tofu. Pientä allergian tyyppistä aiheutuu paprikasta, omenasta, maidosta (kokeilin 5ml korviketta yksi päivä, en ihan heti kokeile uudestaan tai isommalla määrällä). Todellisena sormiruokailijana hän ei paljon lusikalla syöttämisestä välitä vaikka hyvin sen osaakin. Nokkamukit on pop, vaikka ei vieläkään äidinmaidolle.

Syömisen lisäksi hän rakastaa kylpemistä ja mekin nyt kun hän voi jo istua ammeessaan, selän ergonomia kiittää. Siellä se loiskii täysillä ja innostuu kun saa minut kasteltua. Kylyvn jälkeen pehmoinen ja lämpöinen vauveli kertoo nopeasti että pitää päästä unille ja puree. Hänen selkein unimerkkinsä onkin (erityisesti mun) pureminen yhdistettynä ihan iloiseen mutta todella kovaääniseen kiljumiseen.

Nukkuminen ei vieläkään ole mitään kehuskelun paikka, mutta 1-3 herätyksen yö on minusta ihan ok. Illat menee edelleen hyvin eli vauva jää suoraan syötöstä unille omaan sänkyyn ja herää ensimmäisen kerran vasta puolen yön aikaan. Mikä parasta, Insinööri on tällä hetkellä paras Kolmosen nukuttaja! Rakastan tätä käännettä!

Vauva 7kk ikäisenä:

  • Paino ja pituus ? Ei neuvolaa tässä välissä!
  • Vaatekoko 68 – 74
  • Hampaita kaksi (alhaalla), ylhäällä edelleen kova turvotus, kyllä ne kohta tulee!
  • Päässä on jo jotain hiusten tapaista pehmeää, joka menee pipon alla myttyyn!
  • Nousee konttausasentoon mutta ei vielä ota ”askelia”
  • Istuu hienosti itse
  • Pinsettiote tarkasti hallussa
  • Nukkuu paremmin ja erityisesti päiväunia tarkalla rytmillä
  • Syö kiinteitä 1-3 kertaa päivässä
  • Ymmärtää puhetta paremmin, yrittää itse puhua

Vauva siirtyi puolen vuoden rytäkässä myös vaunujen ratasosaan ja se on tehnyt hänestä todellisen kosmopoliitin, matkaseuralaisen vailla vertaa. Kiitoksena hyvästä reissustaminasta olen vienyt tyypin T-alkuisiin paikkoihin kuukauden aikana: Turkuun, Tampereelle, Tukholmaan! Ehkä seuraavana Tuusula?

Ihana matkalainen hän on, iloinen ja joustava. Hirveän yllättäen tämä seitsemänkuinen on edelleen kaikin puolin niin ihana otus että hajoan. En tajua miten se voi olla aina vain ihanampi.

Lue myös: 

Vauva 6kk: kiinteät aloitettu

Mennyt kuukausi on ollut melkoista kehittymisen aikaa. Kolmonen ryömii jo hirveää vauhtia ja nousee usein konttausasentoon. Muut ajat se merenneitoilee, ja pääsee jo melkein itse istumaan asti. Istuen hän pysyy ryhdikkäästi muutaman sekunnin kunnes kaatuu – kädet ottavat jo hiukan vastaan.

Vauvalla alkaa olla tietoisuutta ja muistia. Se tajuaa, että näköpiiristä hävisi kännykkä, äiti, syötävä pahvi ja etsii niitä katseellaan. Se vierastaa väsyneenä ja innostuu meistä aina. Kiukuttelee Insinöörin nukutuksessa ja haluaa että minä pysyn lähellä.

Jokeltelu muuttuu jatkuvasti enemmän sanojen tapaiseksi. Kun hänet on illalla julmasti hylätty ja poistettu kaiken kivan ääreltä (= laitettu sänkyyn nukkumaan), saattaa yhtäkkiä jostain pinnasängyn uumenista kuulua erittäin käskevä komennus “äi-äi!”. Tiedä sitten mitä se tarkoittaa, mutta silloin käy usein niin että äi-äi tulee siihen sängyn vierelle sanomaan että kyllä vain, nyt nukutaan.

Vauva 6kk ikäisenä:

  • Painaa 6,8kg, pituutta 67,5cm (+0,2kg ja +1,6cm)
  • Vaatekoko 68 – 74
  • Hampaita kaksi (alhaalla), ylhäällä kova turvotus
  • Pientä hiusta alkaa nousta kaljusta kuulasta
  • Nousee konttausasentoon
  • Istuu jo hetken tuetta
  • Nukkuu paremmin ja erityisesti päiväunia tarkalla rytmillä
  • Syö kiinteitä!

Niin se nukkuminen. No, ei tämä mikään läpi yön nukkuva vauva ole, mutta monta parannusta ollaan saatu tehtyä. Ensinnäkin, se aloittaa nykyään taas unet omassa sängyssä. Se on iso saavutus, sillä monta kuukautta meni välissä niin että pinnasänky toimi lähinnä pyykkikorina.

Nukuttaminen on vieläkin vaikeaa mutta uutena ilmiönä hän ei välttämättä herää enää nukutuksen jäljeen kuin vasta yöllä – tämä on mieletön parannus ja elämänlaadun kohennus kun mulla jää aikaa tehdä edes jotain muuta kuin vain nukutella. Olkoonkin että se nukutus saattaa edelleen kestää kaksi tuntia (Rauhallinen, sänkyyn. Raivo. Rauhoittuu, sänkyyn, raivo. Nukahtaa, sänkyyn, herää. Raivo. jne).

Yöllä ollaan saatu pitkästä aikaa nukkua vähän enemmän. Muutama 21-06 (!!) yö on nähty, mutta yleisemmin hän herää 00, 03 ja 06. Joskus kello kolmen herätys menee sylittämällä, joskus pitää syöttää. (Vielä pitää kuitenkin jatkaa nukuttamisen opettelua, sillä tämä alkaa uhkaavasti mennä taas tissihommiksi.)

Alla olevat kuvat sisältää saatuja tuotteita: Stokke Steps tuoli ja kaikki ruokailuvälineet (Ipanaiselta) ovat blogin kautta saatuja.

Puolen vuoden rajapyykin isoin muutos on tietysti tämä: ruokailu. Muita kuvia ei tästä kuusta sitten meinaa ollakaan, tämä on niin mullistava asia! Perheemme viides jäsen on nyt täysivaltainen pöytäseuralainen. Kolmonen on ensimmäinen puolen vuoden ikään täysimetetty vauva (eka maistelu taisi olla viikkoa ennen, joten lasken meidän päässeen siihen maagiseen rajaan asti), ja siis ensimmäinen vasta puolen vuoden iässä kiinteät aloittava.

Se on ollut ihan mahtavaa! Tyypillä on ihan eri valmiudet syödä nyt kuin pari kuukautta sitten. Kolmonen aloittikin homman saman tien kuin ammattilainen: Hän istuu hienosti tuolissaan, vie ruoan suuhun, käsittelee ja nielee. Viikossa ollaan ehditty maistaa jo pitkä lista asioita ja hän on todella päässyt homman makuun, kirjaimellisesti.

Entäs minä sitten? Minä voin todella hyvin. Jos kehtaisin, sanoisin että kukoistan. Olen aloittanut uudestaan sekä juoksun (pieniä, 1-5 min pyrähdyksiä) että munasolujeni kierrättämisen systeemin läpi. Olen äärettömän onnellinen ja tämä arki tuntuu tosi hyvältä.

Lue myös: