Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Vauva isolla ikäerolla sisaruksiinsa oli bestest idea ikinä

”Jos ihmiset tietäisi miten siistiä tämä on, kaikki haluaisi kolmannen lapsen tällä ikäerolla”, hän sanoi ja me muut nyökyttelimme päätämme. Samalla ihmettelin miten tässä näin kävikään, että käyn ekaa kertaa perhekahvilassa ja heti tapasin kaksi kaltaistani äitiä: sylissä pieni vauva ja kotona useampia reilusti vanhempia, koululaisia. Iltatähtien äitejä siis.

Siinä hälveni yksi pelkoni riks ja raks. Minähän olin varma etten tule kohtaamaan ketään kaltaistani toisen kierroksen äitiä ja niin vain ensimmäiset kohtaamani olivat kaikki samassa veneessä kuin minä. Sitä paitsi naapurista löytyy tismalleen sama setti, kaksi viikkoa nuoremmalla vauvalla.

iso ikäero lapsilla

Moni muukin silloin raskauden alussa listaamistani peloista on osoittautunut turhaksi: vauva oli terve, synnytys meni upeasti ja sisarukset ovat täysin hullaantuneita uuteen ihmiseen. Kaiken kaikkiaan tämä on ollut toistaiseksi ihan superkivaa. Etenkin nyt arjen alettua ja isompien ollessa päivät koulussa joudun oikein pysähtymään päivisin huomatakseni että elän sitä unelmaa mitä minulle luvattiin, mutta jota en uskaltanut uskoa.

Se kolmas on kuule nautintokappale. Siinä sitä voi kölliä päivät kotona ja nauttia siitä vauvanhuurusta isompien lasten ollessa koulussa. Kuin olisi ensimmäinen vauva ja kaikki aika maailmassa mutta ilman sitä jäätävää ahdistusta ja kaiken uuden opettelua. Nyt on rauhaa, malttia, vähän osaamistakin ja silti se auvoisa vauvakupla jossa ei ole juuri mitään muuta tekemistä kuin sen vauvan hoito.

Ei esikoisen painetta, ei toisen lapsen synnyttämää taaperon + vauva -sekoilua. Pelkkää vauvaa, tuttuja haasteita ja nippu ratkaisuja takataskussa. Lisäksi vielä ihana, haikea tieto siitä että tämä on viimeinen kerta sekä rauhoittava muisto siitä että nämä kaikki ovat vain lyhyitä vaiheita ja aina on edessä jotain vielä siistimpää.

Toistaiseksi tämä vauvakuplani on ollut vaaleanpunaisin, höttöisin ja varmin koskaan. Voin kerrankin huokaista ilman valehtelua kuinka haikeaa on että tämä aika on jo menossa ohi. Olen ihan aidosti törkeän fiiliksissä tästä vauvameiningistä, vaikka olen vannonut useaan otteeseen etten ole vauvaihmisiä. Tavoitteenani oli vain selviytyä ehjänä näistä parista ensimmäisestä ”kamalasta” kuukaudesta, jotta pääsen kiinni niiden ihanimpien aikojen odotteluun, sinne jonnekin puolentoista vuoden kohdalle.

Eipä tarvitse kärvistellä ei. Sen sijaan tekisi mieli pyöristää alaspäin vauvan ikää ja olla ainakin ajattelematta sitä että ihan pian sen ikä pitää lausua kuukausissa, ei viikoissa. Voi haikeus (uskomatonta että todella tarkoitin tuota sanaparia!)

Niin että jos kaikki tietäisi miten ihanaa tämä voi olla, kaikki miettisi vielä sitä kolmatta.

iso ikäero lapsilla

Lue myös: 

JAA
27 Comments
  • Maiju
    syyskuu 10, 2019

    Ääks, sovitaan etten lukenut tätä. Nimim. Kahden ison äiti ja ei-meille-enää-vauvoja-vai-miten-se-olikaan ?

    • Valeäiti
      syyskuu 10, 2019

      hahah, sovitaan niin! älä tee sitä vaikka se olisi parasta mitä olet tällä vuosikymmenellä tehnyt!

  • Nimetön
    syyskuu 10, 2019

    Mietin miksei teee yhtään mieli kolmosta ja tajusin että olen kokenut tuon jo kakkosen kohdalla. Ei tarvi tehdä kolmosta kun tekee kakkosen ”isolla” ( yli 5 v) ikäerolla. 😀

    • Valeäiti
      syyskuu 12, 2019

      No se varmaan pienentää lapsilukua! 🙂

  • Johanna
    syyskuu 11, 2019

    Tämä on niin totuus. Hoitovapaalla viimeisen vauvani kanssa, ikäero isompiin sisaruksiin 5 ja 8 vuotta. Ja todellakin heittämällä best evö! Maailman paras kombo. Kaikki tehkää tämä!

    • Valeäiti
      syyskuu 12, 2019

      Just nii!

  • Kattilakoo
    syyskuu 11, 2019

    Allekirjoitan täysin, joka ikistä kohtaa myöten. Ja eritoten tuon, että voisipa aikaa kääntää taaksepäin tai edes hidastaa. Vauvavuosi kun päättyi jo reilu kuukausi sitten ja tällä viikolla ”vaaperosta” tuli ihka oikea taapero, kun oppi kävelemään. Ihanaa ja kamalaa ?❤

    • Valeäiti
      syyskuu 12, 2019

      Oi vaapero, onnea sinne!

  • Tiina
    syyskuu 11, 2019

    Tämä oli todella vaarallinen teksti!! Leikin etten lukenut tätä! T. Kahden lapsen mama vm -84

    • Valeäiti
      syyskuu 12, 2019

      haha, sovitaan niin!

  • Maaria
    syyskuu 11, 2019

    Hieno juttu! Meillä on kaikki kolme lasta syntyneet melko isoilla ikäeroilla – jokaisen kohdalla vauva-aika on ollut ihana (mutta rehellisyyden nimissä perheessä on kyllä ollut myös omat haasteensa, mutta ei juuri vauva-aikaan). Esikoinen oli 5-vuotias kun keskimmäinen syntyi ja keskimmäinen toimelias 3-vuotias kun kuopus syntyi. Kaikille tämmöinen ei sovi, mutta meidän perheelle tämä on sopinut ihanasti. Nyt tämä viimeinen vauvavuosi on lopuillaan ja haikeaa tavallaan on. Mutta silleen hyvällä ja kauniilla tavalla ❤️ Silleen että tuntuu kiitolliselta, että on saanut kokea kaiken tämän.

    • Valeäiti
      syyskuu 12, 2019

      ihanaa! Hieno asenne <3

  • Asaie
    syyskuu 11, 2019

    Kommentoin blogiisi varmaan ensimmäistä kertaa, mutta oon niiiiin samaa mieltä! Meillä tosin vanhemmat lapset ole vielä koululaisia vaan vanhempi on 5,5 ja keskimmäinen 3, uusin tulokas on kohta 3kk. Mutta isommat ovat 20h/viikossa hoidossa ja itse voin vaan kelliä siinä vauvakuplassa. Jopa niin syvällä, että välillä käy mielessä ajatus neljännestä (!!!) lapsesta… Meillä vielä sattuu tämä kolmas olemaan joku ihmeen yksisarvisvauva, joka on 6 viikkoa vanhasta nukkunut yöllä joitain poikkeuksia lukuunottamatta 6-8 tuntia putkeen ja herää yleensä vain kerran yöllä syömään. Veikkaan, että unenpuutteen puuttumisella on jotain tekemistä vauvakuplan syvyyden kanssa.

    • Valeäiti
      syyskuu 12, 2019

      Ihanaa, oon niin iloinen että muillakin on sama kokemus!

  • Assie
    syyskuu 11, 2019

    Kommentoin blogiisi varmaan ensimmäistä kertaa, mutta oon niiiiin samaa mieltä! Meillä tosin vanhemmat lapset ole vielä koululaisia vaan vanhempi on 5,5 ja keskimmäinen 3, uusin tulokas on kohta 3kk. Mutta isommat ovat 20h/viikossa hoidossa ja itse voin vaan kelliä siinä vauvakuplassa. Jopa niin syvällä, että välillä käy mielessä ajatus neljännestä (!!!) lapsesta… Meillä vielä sattuu tämä kolmas olemaan joku ihmeen yksisarvisvauva, joka on 6 viikkoa vanhasta nukkunut yöllä joitain poikkeuksia lukuunottamatta 6-8 tuntia putkeen ja herää yleensä vain kerran yöllä syömään. Veikkaan, että unenpuutteen puuttumisella on jotain tekemistä vauvakuplan syvyyden kanssa.

  • Vilhil
    syyskuu 11, 2019

    Onko takuuta? Tätä kysyi mieheni, kun esittelin tekstin hänelle. Väsytystaistelu ei tuota tulosta. Arvaat ehkä, kumpi meistä sen kolmannen vielä toivoisi.? meillä eskari-ikäiset kaksoset, joten nyt oli T-Ä-Y-D-E-L-L-I-N-E-N aika kolmannelle. Mutta miehen muisti on liian hyvä; muistaa kuuden vuoden takaisen henkiinjäämistaistelun kahden koliikkivauvan kanssa. Koska olemme olleet niin onnekkaita, että saimme kuitenkin terveet kaksoset, ei kuulemma uskalla luottaa, että kolmas voisi olla hyvä idea. Mehän varmaan saataisi tällä kertaa kolmoset. Mutta siltikin, mä niin toivoisin, että saisin vielä sen yhden rakkaan.❤️

    • Maaria
      syyskuu 12, 2019

      Vilhil, pakko kommentoida että lapsuudessa meidän naapurissa oli just tällainen 5-lapsinen perhe, jossa kaksoset ja kolmoset 😀

    • Valeäiti
      syyskuu 12, 2019

      Ei koskaan ole takuita! 😀

  • Jennilee
    syyskuu 13, 2019

    En tiedä miksi mutta halusin jotenkin nyt just ja erityisesti jättää kommenttini. ? meille oli tulossa Kolmonen, laskettu aika oli elokuun puolivälin hujakoilla. Olin seurannut sun blogia ja instaa jo pidempään ja muistaakseni kommentoin sun postaamaa ultravideota silmät täynnä sydämiä hormonihuuruissani. No, elämä päätti toisin ja menetin vauvan 13. raskausviikolla. ? Silloin ihan itseäni suojellakseni poistin instasta seurattavista tileistä kaikki vauvajutut, sun tilin mukaan lukien. Teki vaan liian pahaa.

    Nyt, kaikkia näitä kuukausia myöhemmin alkaa haavat pikku hiljaa umpeutua ja oon palannut seuraajaksi. Ja jo se tuntuu isolta askeleelta. Just nyt ei uuteen yritykseen lähteminen tunnu vielä hyvältä, mutta. Ehkä, ehkä joskus vielä, meillekin tulee syliin asti oma Kolmonen (Nelonen). ❤️

    • Valeäiti
      syyskuu 14, 2019

      Voi Jenni, olen niin pahoillani <3 <3 suuret osanottoni menetyksestä, toivon teille parempaa pian <3

    • Jenni
      lokakuu 6, 2019

      Mä jotenkin komppaan tätä. Olisin aina halunnut toisen lapsen, koska olen aina halunnut. Mutta mies ei halua. Koska sairastin vakavan synnytyksen jälkeisen masennuksen. Minä myöskin poistin valeäidin tilin Instagramista – itseäni suojellakseni. Toisten ihmisten unelma kun ei ole sitä omaa unelmaa. Elämä on.

      • Valeäiti
        lokakuu 6, 2019

        Olen tosi pahoillani teidän puolesta <3

  • Hassu(ko)
    syyskuu 19, 2019

    Ihana huomata, etten olekaan outo. Meillä esikoisen kanssa elellään ensimmäisen vauvavuoden loppua ja toinen ihanuus vähän polttelee. Mutta oma toiveeni olisi odottaa sinne kuuden vuoden päähän ja juuri niistä syistä, joista kirjoitit blogissasi: ihana vauvakupla ilman jatkuvaa epäilyä omasta osaamisesta, eikä ”taapero-vauva sekoilua”.

    • Valeäiti
      syyskuu 19, 2019

      Et lainkaan outo! Kaikki ikäerot on hyviä ja sopivia kun ovat vanhemmalle sopivia myös 🙂

  • Nimetön
    syyskuu 25, 2019

    Meillä on mietinnässä kolmas. Ei yrityksessä mutta ei ehkäisyssä. En uskalla kertoa kenellekään enkä ääneen miettiä. Esikoinen on jo 11.v ja toinen 8.v, itselläkin ikää kolme vuotta vajaa 40. Jaksanko minä vielä kolmatta, kun juuri nämä kaksi muuta kasvoivat isoiksi. Miehen kanssa on enemmän vapaata aikaa. Blogisi on antanut mielenrauhaa ja vertaistukea. Päivä kerrallaan mennään mekin.

    • Valeäiti
      syyskuu 27, 2019

      Ihanaa, toivon tosi paljon että sattuma tuo teille vielä yhden – varmasti pärjäätte ❤️

  • Äitikahdelle
    syyskuu 25, 2019

    Meillä on mietinnässä kolmas. Ei yrityksessä mutta ei ehkäisyssä. En uskalla kertoa kenellekään enkä ääneen miettiä. Esikoinen on jo 11.v ja toinen 8.v, itselläkin ikää kolme vuotta vajaa 40. Jaksanko minä vielä kolmatta, kun juuri nämä kaksi muuta kasvoivat isoiksi. Miehen kanssa on enemmän vapaata aikaa. Blogisi on antanut mielenrauhaa ja vertaistukea. Päivä kerrallaan mennään mekin.