Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Vauva 2kk – ei enää mikään vastasyntynyt

No niin, nyt on tultu siihen pisteeseen että joudun kertomaan ihmisille vauvan olevan jo kaksikuinen. Se on paljon enemmän kuin kahdeksan viikkoa. 

vauva 2kkvauva 2kk

On ihanaa kun vauva kasvaa ja kehittyy, muuttuu jatkuvasti enemmän ihmiseksi eikä pelkäksi vauvaksi. Tunnen, kuinka sumuisin vastasyntyneen kupla poistuu niin hänen kuin minunkin päältään. En enää ajattele enää ihan joka hetki pelkkiä vauva-asioita, en ajattele ihan kaikkea vauvan kautta. Suurimman osan kyllä.

Hän tuntuu jo vakiintuneelta perheemme jäseneltä, vaikka edelleen unohdan laskea viiteen ja lupaan huoletta autosta tilaa naapurin lapsille. Onpa paha jos välillä unohtaa lapsen tai pari! Vielä en voi sanoa että ”tuntuu kuin hän olisi ollut meillä aina”, sillä ihan hyvin muistan vielä ajan ennen Kolmosta ja se on edelleen tutumpaa kuin tämä poikkeustila.

Poikkeustila hälvenee päivä kerrallaan ja uusi normaali syntyy. Me olemme nyt vauvaperhe, minä olen nyt kotiäiti. Se alkaa upota tajuntaan. Jännä hämärän rajamailla –fiilis – samaan aikaan tunnen kuinka kaivaudun sieltä jostain verkkareiden ja maidonkerääjien (joita en enää tarvitse!) alta kohti kotiäitiyttä ja normaalia toimeliaisuuttani, toisaalta yritän vieläkin vimmaisesti hakeutua suorittavaan työmoodiin ja sittenkin pitää kynsillä kiinni vastasyntyneen kuplani rippeistä.

2kk vauva

Osaan jo ottaa iisisti ja nautinkin siitä, mutta kun tarpeeksi monta päivää menee vain nukutellessa toista mahakipuineen, alan polkea paikallani. Onneksi meillä on jo paljon nautinnollisia rutiineja. Maanantaina hoidellaan asioita, tiistaina näen usein rakasta ystävääni. Torstaisin on treeniryhmä ja perjantaina ollaan melko usein jossain ihmisten ilmoilla.

Olen päässyt siis jo treenaamaankin! Hyvin varovaisesti aloitin pari viikkoa sitten mammaryhmässä, joka tuntuu juuri nyt todella ihanalta. Kroppa on ihan outo vielä niin koostumukseltaan kuin muodoiltaankin, mutta tuntuu tosi hyvältä liikuttaa sitä edes vähän. Tällä kolmannella kerralla olen paneutunut tosi paljon palautumiseen ja jopa aktiivisesti edesauttanut omaa hyvinvointiani, siitä kohta lisää.

Sivupoluilta takaisin pääasiaan: se vauva.

vauva 2kk

Vauva 2kk ikäisenä:

  • Painaa 4,6kg, pituutta 56,5cm  (+1kg ja +3cm)
  • Vaatekoko 56/62
  • On löytänyt kätensä. Ristii niitä, laittaa suuhun ja välillä osuu jopa sitterin lelukaaren leluihin
  • Viihtyy lattialla pidempiä pätkiä ja alkaa kohta selvästi harjoitella kääntymistä
  • On päässyt sitteriin ja viihtyy siinä muutaman minuutin kerrallaan
  • Toisin kuin kuukausi sitten, rakastaa vaunujaan! Saattaa olla niissä melkein tunnin hereillä tyytyväisenä.
  • Herää öisin 2-3 kertaa syömään, pisimmät unipätkät jopa 8h

Kahden kuukauden ikäinen vauva on ihana, tietysti. Niitä hymyjä jaellaan jo ihan joka hetkessä ja sellaista tulevaa nauruakin jo enteilee tuo tärisevän innostuksen köhinä. Hän myös juttelee, kiekuu ja komentaa ihan hirmuisesti ja tuntuu lähes että ymmärrän mitä sanoja siellä örinän takaa tulevaisuudessa tapaillaan – tiedostan toki ettei näin voi olla mutta antakaa minun nyt hetki kuvitella.

Hereilläolon pätkät lisääntyy jatkuvasti ja välillä on päiviä jolloin päiväunille on tosi vaikea sammua ja jäädä. Niinä päivinä (kuten tänään) alkaa illalla vähän meitä kumpaakin kiristää, vaikka hän kyllä hereillä pääosin tosi tyytis on. Nämä sylipäivät vain ovat mulle fyysisesti rankempia.

Päivärytmissä alkaa löytyä, mikä on aivan super mahtava juttu. Teen tästä oman juttunsa myöhemmin, nyt riittää että kerron hänen heräilevän vain kahdesti yössä syömään, parhaimmillaan vain klo 03 ja klo 06 – halleluja!

Vauvalla alkaa myös olla tunteita! Muitakin kuin apua nyt on nälkä kuolen heti hoitakaa tämä! -tunne. Joskus tyyppi on selvästi innoissaan, välillä hän pelästyy. Sellaista suupielet alaspäin mutrusuuta alkaa näkyä enemmän, mikä on jotenkin kovin liikuttavaa.

Viikot 6-10 ovat muistaakseni tutkitusti vauvan itkuisinta aikaa eikä mahavaivoilta oikein voikaan välttyä vaikka kuinka suklaansa jättäisi syömättä. Tämä kolmas kierros on tässäkin kuitenkin armollisin: sellaisia tunnin kestäviä pää punaisena huutoja ei ole tullut, vain keskimääräistä hankalampaa kakkaamista silloin tällöin. Maidon laitoin kuitenkin itseltäni tauolle hetkeksi, ja se tuntuu auttaneen pahimpiin poreisiin.

Suurin muutos vauvassa on ulkoinen. Nyt kun sitä katsoo, ei oikeasti enää voi sanoa sen olevan vastasyntynyt vaan ihan täysi vauvahan tuo on. Alla kuvat parin päivän ikäisenä, neljän viikon ikäisenä ja kahdeksan viikon ikäisenä. Jotain on tapahtunut.

vastasyntynyt vauva 4 viikkoa vauva 2kk

Tästä piti tulla vain nopea vilkaisu vauvan elämään, mutta koska hän otti ja simahti taas yöunille jo kahdeksalta ja nukkui myös (!) viime yönä niin hyvin että sain itse jopa viiden (!!!) tunnin unipätkän, energiaa riittää. Jatkan kuitenkin nyt jonkun toisen tekstin parissa, se on moro!

Lue myös

Vauva 1kk: Ensimmäinen hymy ja kunnon kaksari

Vauva isolla ikäerolla sisaruksiinsa oli bestest idea ikinä

”Jos ihmiset tietäisi miten siistiä tämä on, kaikki haluaisi kolmannen lapsen tällä ikäerolla”, hän sanoi ja me muut nyökyttelimme päätämme. Samalla ihmettelin miten tässä näin kävikään, että käyn ekaa kertaa perhekahvilassa ja heti tapasin kaksi kaltaistani äitiä: sylissä pieni vauva ja kotona useampia reilusti vanhempia, koululaisia. Iltatähtien äitejä siis.

Siinä hälveni yksi pelkoni riks ja raks. Minähän olin varma etten tule kohtaamaan ketään kaltaistani toisen kierroksen äitiä ja niin vain ensimmäiset kohtaamani olivat kaikki samassa veneessä kuin minä. Sitä paitsi naapurista löytyy tismalleen sama setti, kaksi viikkoa nuoremmalla vauvalla.

iso ikäero lapsilla

Moni muukin silloin raskauden alussa listaamistani peloista on osoittautunut turhaksi: vauva oli terve, synnytys meni upeasti ja sisarukset ovat täysin hullaantuneita uuteen ihmiseen. Kaiken kaikkiaan tämä on ollut toistaiseksi ihan superkivaa. Etenkin nyt arjen alettua ja isompien ollessa päivät koulussa joudun oikein pysähtymään päivisin huomatakseni että elän sitä unelmaa mitä minulle luvattiin, mutta jota en uskaltanut uskoa.

Se kolmas on kuule nautintokappale. Siinä sitä voi kölliä päivät kotona ja nauttia siitä vauvanhuurusta isompien lasten ollessa koulussa. Kuin olisi ensimmäinen vauva ja kaikki aika maailmassa mutta ilman sitä jäätävää ahdistusta ja kaiken uuden opettelua. Nyt on rauhaa, malttia, vähän osaamistakin ja silti se auvoisa vauvakupla jossa ei ole juuri mitään muuta tekemistä kuin sen vauvan hoito.

Ei esikoisen painetta, ei toisen lapsen synnyttämää taaperon + vauva -sekoilua. Pelkkää vauvaa, tuttuja haasteita ja nippu ratkaisuja takataskussa. Lisäksi vielä ihana, haikea tieto siitä että tämä on viimeinen kerta sekä rauhoittava muisto siitä että nämä kaikki ovat vain lyhyitä vaiheita ja aina on edessä jotain vielä siistimpää.

Toistaiseksi tämä vauvakuplani on ollut vaaleanpunaisin, höttöisin ja varmin koskaan. Voin kerrankin huokaista ilman valehtelua kuinka haikeaa on että tämä aika on jo menossa ohi. Olen ihan aidosti törkeän fiiliksissä tästä vauvameiningistä, vaikka olen vannonut useaan otteeseen etten ole vauvaihmisiä. Tavoitteenani oli vain selviytyä ehjänä näistä parista ensimmäisestä ”kamalasta” kuukaudesta, jotta pääsen kiinni niiden ihanimpien aikojen odotteluun, sinne jonnekin puolentoista vuoden kohdalle.

Eipä tarvitse kärvistellä ei. Sen sijaan tekisi mieli pyöristää alaspäin vauvan ikää ja olla ainakin ajattelematta sitä että ihan pian sen ikä pitää lausua kuukausissa, ei viikoissa. Voi haikeus (uskomatonta että todella tarkoitin tuota sanaparia!)

Niin että jos kaikki tietäisi miten ihanaa tämä voi olla, kaikki miettisi vielä sitä kolmatta.

iso ikäero lapsilla

Lue myös: 

Onko vörttii?

Onko vörttii* juoda kahvia, kun tietää että se voi vaikuttaa päiväunille nukahtamiseen

avata karkkipussi kun se voi herättää vauvan

meikata, kun ei näe ketään muuta kuin iltapäiväkerhon ohjaajan ja oman perheen

pestä pyykkiä, kun paita on maidossa tunnin sisällä

tai oikeastaan; viikata mitään kaappiin kun ne on kuitenkin kohta taas käytössä, pesussa, kasassa

tai oikeastaan; pukeutua, kun saa kuitenkin olla jatkuvasti vetämässä tissiä esiin

käydä suihkussa kun on kuitenkin hetken päästä hiessä, kuolassa, maidossa, kakassa, ruoassa

syödä väsymykseensä suklaata, kun siitä voi tulla vatsavaivoja vauvalle

soittaa ystävälle kun kuitenkin lapsi alkaa huutaa puhelun aikana

avata tietokonetta kun kuitenkin se herää juuri silloin (tämä on helppo: ei)

…saada vauva?

On.

*vörttii on nuorisolaisten käyttämä ilmaisu, tulee englannin sanoista “worth it”. Tiedän sen olevan trendikäs ilmaisu, koska mulla ei ole hajuakaan olenko ymmärtänyt sen oikein ja lisäksi käytin termiä ”nuorisolaiset”.