Hanne, kirjoitit tämän itsellesi lokakuun 4. päivä vuonna 2024. Halusit muistuttaa itse itseäsi parista asiasta, ja todennäköisesti et tätäkään muista kirjoittaneeksi ja koko postaus tulee sulle yllätyksenä.
Tärkein ensin: sinä pidät syksystä. Olet kertonut tämä itsellesi täällä blogissa jo vuonna 2020, usko siihen jo!
Syyskuusta pitkälle marraskuuta voi olla ja usein on kaunista, raikasta, taianomaista! Unohda se sinuun pesiytynyt elokuun pelko, kun just tänään sinusta tuntuu että nyt kaikki loppuu: kesä, loma, ilo, kepeys. Ei lopu. Edessä on ihania juoksulenkkejä.
Kirjasi on ollut melkein puoli vuotta maailmalla, toivon. Tuliko siitä sellainen kuin halusit? Tätä kirjoittaessa siitä oli käyty ensimmäinen editointikierros ja olit toiveikkaan iloinen. Kirjaan piti vielä lisätä seksiä, ulkonäköpaineita ja iloa perheestä. Teitkö jo niitä audiosisältöjä mitä ajattelit?
Onko kirjan vastaanotto ollut hyvä, vai toteutuvatko pelkosi? Tiedän mitä ajattelit: kirja on tärkeä ja pääosin aika hyvä, mutta siitä saa revittyä kyllä vaikka mitä eripuraa jos niin haluaa. Voi ehkä jopa olla että se onnistuu niin hyvin, että joku raivostuu.
Jos niin kävi, muista että halusit vain näyttää sen kaiken: ne miljoonat pienet jutut, jotka meitä naisia väsyttää. Ei syytellen, jeesustellen tai ratkaisuja esittäen. Jos joku sen nyt niin kuitenkin näkee niin muista tämä, mitä itse lokakuussa 2023 tiesit: kaikki aikeesi olivat hyviä ja ainakin itse opit tehdessäsi. Ja: se kritiikki ei kohdistu sinuun henkilönä.
Oletko jo aloittanut uuden kirjan? Tiedän, että se alkoi kuplia mielesi perukoilla näihin aikoihin. Anna sen tulla vaan, tässä on jotain sulle ominaista.
Nelonen on nyt 3,5v, eikö olekin helpompaa? Kun kirjoitan tätä, olemme autopesulassa viettämässä aikaa. On perjantai-ilta ja suurin ongelmasi on se, että lapsi saattaa nukahtaa. Se on toivottavasti vanha ongelma tätä lukiessa. Tietysti enemmän kuin mitään toivon, että olette edelleen kaikki niin terveitä, onnellisia ja hyvinvoivia kuin nyt olette!
Siitä puheen ollen, onko migreeni helpottanut? Muista, että sen pitäisi. Jos ei ole, uudestaan lääkäriin mars!
Tämä teksti jäi kesken, koska motivaatio arvatenkin hiipui kun sitä ei voinut nähdä heti jossain julkaistuna. Viimeistelen sen muistuttamalla, että tuskailit tässä kohtaa hiukan taas kerran sisältöjä: mitä ja kuinka paljon ja missä mediassa ja miten paljon niihin pitää panostaa. Löysin blogista jutun vuodelta 2010, missä mietit ihan samoja. Mitäpä jos nyt otettaisiin sellainen asenne, että tee sitä mitä haluat. Se on siinä. Ei mitään muuta. Hyvä, mennään sillä! Nyt sit aikaisin nukkumaan nainen!
PS: toivottavasti olet jo päihittänyt enkat salilla. Tässä syksyllä nostat ainakin 60kg maastavetoa ja 40kg kyykkyä. Miten menee nyt, onko se vieläkin kivaa?