Kakkosen huoneessa on rinkka, kolme makuualustaa ja ruskea, karvainen tyynynpäällinen. Ne liittyivät kuulemma Ykkösen ja kavereidensa leikkiin. Torstaina.
Olohuoneessa on Aku Ankka-kirja, kaksi nukkea, viinilasi, juomalasi, rasiallinen tusseja, kaksi penaalia, yksi nuken vaippa, kolmen lautapelin osia, rikottu kompassi ja neljät nukevaatteet. Siivosin sen eilen.
Saarekkeella on kolme juomapulloa, kasa laskuja, lehtiä ja mainoksia, yksi rikkinäinen mikrofoni, uusi passi (ei hitto pitäisi hakea lapsille kans uudet), jokin työkalu, lasten kuulosuojaimet ja kaksi kirjaa joita en aio lukea.
Saarekkeen vieressä on eiliset kassit: kaksi kassia lastenvaatteita, kiipeilyn tarvikkeet (seassa likaisia vaatteita, urheiluvaatteita ja juomapullo. Kolmen kerroksen kamaa). Minun käsilaukkuni irvistelee siellä myös.
Astianpesukoneessa on tietysti puhtaat astiat ja tasot sen ympärillä notkuvat likaisia astioita. Kolme kaapin ovea on auki.
Ruokapöydällä on edellisen ruokailun astiat ja kasa legoja. Pari muropakettia ja pussistaan unohtunut leipä. Keskellä olohuonetta on lähes kaikki talouden legot. Usko tai älä, kaikisa sotkuistamme tämä häiritsee minua vähiten.
Olohuoneessa on myös mikkiständi, jonka luo on raahattu yksi ruokapöydän tuoleista, vanhat leikkirummut ja Ykkösen ompelema pöllö (?) kurkkaa sohvan alta. Työpisteemme ei kahdeksan kuukauden asumisen jälkeen ole edelleenkään saanut osakseen muuta huomioita kun aina uuden (hoitamattoman) kasan paperia.
Rappusten ekoilla kolmella rapulla on kasoja matkalla yläkertaan, alaspäin mennessä pari muovipussia odottaa kantajaansa.
Tämän kaiken kohtasin oltuani ensin yläkerrassa puolisen tuntia siivoamassa: Siellä heitin kymmeniä esineitä suunnilleen paikoilleen, petasin sänkyjä ja viikkasin vaatteita kaappiin. Ehkä ensi viikonloppuna sitten päästään siihen oikeaan siivoukseen, ajattelin vielä siellä optimistisesti. Imurointi ei vaikuttanut ihan niin kaukaiselta haaveelta kun sain viimeisenkin slimepurkin ja vauvanvaatteen pois kylpyhuoneen lattialta.
Keskikerrokseen tullessani aivot räjähti. Teki mieli huutaa että vittu mä muutan pois huomenna. En kaipaa tätä helvetin sotkua elämääni.
En jaksa että joka helvetin viikonloppu tuntuu menevän siihen että siivoan. Ei, en siivoa oikeastaan vaan siirtelen tavaraa paikoista toiseen. Siirrän taas sen saman viltin lattialta takaisin koriinsa. Huuhtelen juomapulloja ja taittelen tyhjiä maitokartonkeja. Määrittelen vaatteita (pyykkiin, kaappiin, kiertoon, jonkun päälle – nyt piti jo pukea!) ja raivaan astioita.
Kaikki sellaisia tekoja, joita ei tarvitsisi tehdä jos joku toinen (tai minä) olisi laittanut ne kerralla paikoilleen. Kärsin kahdenlaisista vääristä geeneistä. Toisista, joissa asiat ei ole niin justiinsa ja voihan se tossa nyt hetken olla. Toisista, joissa tulee selkäsaunaa jos sänkyä ei ole pedattu.
Joka toinen päivä iloitsen rauhasta ja leppoisasta meiningistä, joka toinen päivä tekisi mieli karjua että minä muutan nyt pois, en jaksa tätä. Haaveilen kotiin tulosta niin että vastassa olisi koti ja sen kalusteet, ei kasat ja jäänteet.
Miettikää jos olisi oma kämppä. Pieni, oma yksiö vaikka, jossa kaikelle olisi paikkansa. Tavarat kauniisti aseteltuina ja viherkasveja jotka eivät kuole. Tuoreita hedelmiä pöydällä ja päivän posti nätisti yhdessä kasassa. Ehkä joku kiva taustamusiikki ja kahvi siellä kuule jo porisee valmiina. Huoneessa tuoksuisi hennosti sitrus, ei eilisen ruoka ja urheiluvaatteet. Istahtaisin sohvalleni, jonka selkätyynyt eivät olisi painautuneita, eikä niiden välissä olisi legoja ja karkkikääreitä.
Lukisin sisustuslehteä, joka tuntuisi inspiroivalta, ei ahdistavalta. Suunnittelisin ehkä jotain taulua seinälle, nyt kun sen seinän näkisi kaiken kaaoksen takaa. Siinä seinässä ei muuten olisi mustia viivoja, kädenjälkiä ja sinisen tuolin selkänojan rantua.
Sinne kyllä pitäisi vielä jotenkin saada nämä kolme (kohta neljä eisssaatan…) maailman rakkainta apinaa ainakin käymään. Touhuamaan ja pitämään ääntä ja sitten PUF kaikki niiden ja mun tekemät sotkut vain häviäisi ihan muina Maija Poppasina. Saisin kainaloon tyyppejä, vaikka niillä olisikin vähän likaiset vaatteet ja hampaat harjaamatta. Olisi räkätystä ja vilttien heittelyä.
Joo, muutan pois. Mutta otan nämä mukaan.