Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

KESÄKUU 2018: Ensimmäinen kuukausi uudessa talossa

Minulta on nyt kysytty niin monta kertaa livenä no minkälaista siellä uudessa talossa eläminen on? että siitä lienee paikallaan kirjoittaa. Mukana myös kuvia talosta about sellaisenaan kuin se juuri nyt on (tosin hieman siivottuna, ei meillä näinkään siistiä yleensä ole).

Vastaus kysymykseen lyhyesti: ihanaa. Aivan ihanaa. Muistan kuinka naapuri fiilisteli oman muuttonsa jälkeen aivan spontaanisti mulle yksi ilta että “täällä on aivan saatanan siisti asua” ja mietin että tosiaanko? Voiko heti muuton jälkeen tuntua tuolta? Näemmä voi! Vaikka talo on täynnä viimeistelemättömiä asioita ja joka nurkka pursuaa nyssäköitä, on yleistunne todellakin ollut tuo heti ensimmäisestä aamusta alkaen. Että on tää aivan törkeen siistii!

Talo on todella monessa suhteessa juuri sitä tai enemmänkin mitä odotettiin. Iso, kaunis, toimiva, ihana. Elintaso tuntuu nousseen kerralla vähintään kymmenkertaiseksi kun autolle on oma paikka oven edessä, pihalla voi tehdä töitä (oma wi-fi kuuluu!), ovet aukeaa numerokoodilla, valot syttyy itsestään ja makkareiden ovet eristävät kaiken äänen pois. Vessoja riittää koko perheelle ja vähän yli ja kodinhoitohuone on ihanan kätevä.

Joka paikassa on tilaa juuri siinä missä toivoisit olevan ja kaikille asioille on oma paikka. Se on tosi kummallista. Kaikki on myös niin kaunista, etten kestä. Karmit on kauniit, keittiön taso on kaunis, lattia on kaunis, ovet on kauniit, minä olen kaunis, elämä on kaunis.

Erityisesti iltaisin haapojen välistä siivilöityvä, lattioilla värähtelevä valo saa sydämeni sykkimään. Ja sitten ne mielettömät auringonlaskut joita viime aikoina on nähty, ne kuulkaas maalaavat meidän koko olohuoneen takaseinän.

Tähän kaikkeen on solahtanut pelottavankin nopeasti ja helposti, melkein niin ettei tunnu enää kovin kummalliselta että on autotalli, kodinhoitohuone JA vierashuone! Totta kai kaikilla on oma makkari ja toki kylppäreitäkin on vaikka kuinka. Näinkö äkkiä tästä tuli itsestäänselvyys vai onko tämä vain kaiken kaikkiaan niin meille tehty että tuntuu kuin olisimme tunteneet aina? Tiedättekö, sillä samalla tavalla kun tapaat uudet ystävän ja teillä vain toimii. Olette jo ensi hetkestä kuin vanhoja ystäviä. Sillä tavalla meidän talo tuntuu meidän talolta.

Joitain yllätyksiä on ollut. Vaikkapa se, etteivät kylppärin “väärän väriset” laatat ja saumat haittaa sittenkään mutta saman huoneen ovenkarmi on tosi keltainen. Tai se että vessojen hanat ovat altaisiinsa liian pitkät ja pakottavat roiskimaan. Olkkarissa on ihan turhan paljon pistorasioita toisessa paikassa eikä lainkaan tarpeeksi toisessa.

Tai se kun Kakkonen suihki litrakaupalla vettä yhden suihkukaapin seinään ja repi toisesta seinästä palan irti. Nekin oli vähän yllättäviä juttuja.

Se sinänsä ei yllättänyt että joka seinästä löytyy jo kolhuja, sotkuja ja yleistä tuhoa. Talo on tehty elettäväksi, muistutan itselleni jokaisen uuden pamauksen kuullessani. Samoin osasin odottaa että portaista löytyy jatkuvasti kasoja, tavaroita jotka ovat matkalla muualle.

Keittiö on yllättänyt positiivisesti; se on niin hieno ja toimiva ja ihana että me suorastaan haluamme tehdä ruokaa. Tästä ehkä isoin kiitos hyvän järjestyksen ja tilan lisäksi Siemensin liedelle, josta kerron myöhemmin vielä lisää mutta sanon jo nyt että satsaa siihen jos sitä siellä keittiöliikkeessä harkitset! Joka pennin arvoinen (Instagram-tililltäni löytyy kohokohdista story, jossa käytän liettä ensimmäistä kertaa).

Lienee selvää että jokaisella nurkalla näkyy jotain tekemätöntä. Se kyrsii. Jotenkin kevään rutistus oli niin valtava, että olemme täysin uupuneita ja hommien tahti on hidastunut valtavasti. Erityisesti päätökset ovat tahmeita. Oikeastaan siis vain minä olen uupunut, Insinööri painaa kuin pieni pupu hommia kasaan sillä aikaa kun minä itken etten jaksa enää tehdä päätöksiä.

Uusi ruokapöytä pitää päättää, tuolit valita ja mattoja pitäisi miettiä. Sisustetaanko yläkerran aulaa nyt ollenkaan ja ihan oikeasti MIHIN se telkkari tulee?

Toi ovenkarmi pitää vielä fiksata, suihkuseinä ja ammeen lasi ovat ihan prioriteettilistan yläpäässä, Ikeassa pitäisi käydä (ja käydä, ja käydä, ja..) ja vaatekaapit tarvitsevat ovet, sillä kamat alkavat jo pölyyntyä. Milloin ne rappusten kaiteet tulivatkaan ja saadaanko terassi vielä tänä kesänä? Joskus tuntuu että muut raksablogit ovat jo sisustaneet koko talon huonetuoksuja myöten kun taas meillä ei vieläkään ole löydetty muutamia lenkkareita. Ovat piilossa jossain laatikossa.

Koska tekemättömien asioiden lista on niin mahdottoman pitkä, alan mieluummin koota muistiin mitä kaikkea olemme jo tehneet.

Kesäkuussa:

  • Muutimme ja siivosimme vanhan kämpän
  • Ostimme lapsille sopivat patjat sänkyihin
  • Kokosimme loppuun kaikki kiinteät kaapit + niiden sisukset
  • Asensimme peilin aikuisten kylppäriin
  • Ostimme ja asensimme oven kellarin vessaan
  • Ostimme ja asensimme hyllyköt autotalliin
  • Asensimme pyykkikorimekanismin yläkerran kylppäriin
  • Asensimme keittiön valaisimet saarekkeen yläpuolelle sekä ledinauhat kaappien päälle
  • Asensimme kylppärin valaisimet paikalleen
  • Tässä kohtaa parempi huomauttaa että melkein kaikki “asensimme” tarkoittaa Insinööriä.
  • Kokosin Lundia-hyllykön työhuonetta varten. En sentään siivonnut työhuonetta.
  • Imuroitiin ja pestiin lattiat ekaa kertaa. Voi häränperse miten paljon meillä on imuroitavaa. Rappuset, en pidä teistä.
  • Kävimme Ikeassa melko monta kertaa, useimmiten ilman lopullisia päätöksiä
  • Kasasimme lisää Ikea-laatikoita ”palautettavat”-kasaan.
  • Saatiin ikkunapahvit vaihdettua oikeisiin verhoihin makkareihin! Ovat väliaikaiset (eli tulevat olemaan neljä vuotta siinä) mutta kuitenkin.
  • Talo maalattiin uudemman kerran (vieläkin vilkkuu huonot laudat, perhana) ja kellari sai ihanan tumman harmaan rappauksen. Kivijalkaan laitettiin numerokyltti.
  • Teräskaiteet saapuivat kaikkiin ikkunoihin
  • Suunnittelimme tulevaa terassia ja pihaa
  • Selasin Finnish Design Shopin*, Vepsäläisen ja kaikkien muiden sivut sataviisikymmentä kertaa enkä silti ole ihan vielä päättänyt mikä pöytä pitäisi tilata. Tämä on vahva ehdokas.
  • Olimme todella fiiliksissä uudesta talostamme, joka on juuri niin ihana kuin sen pitkin. Ja joka pennin arvoinen (sekä niiden tuhansien, jotka siihen päälle vielä tulivat)

Siinä se! Heinäkuussa aion mitä ilmeisimmin olla lähinnä pois talolta ja murehtia rahanmenoa.

Mitäs sanotte, jatketaanko vielä kerran kuussa tonttitalopäiväkirjaa?

*Affilinkki. Jos ostat täältä, saan komission.

JAA
30 Comments
  • Pia
    heinäkuu 3, 2018

    Olen seuraillut blogiasi, mutta viimeiseen puoleen vuoteen en ole ehtinyt kuin ihan satunnaisesti, sillä meillä on ollut käynnissä massiivinen remontti + pikkulapsiarki. Purimme vanhan talon runkoon asti ja rakensimme (apuvoimin) sen uudelleen ja kaikki pinnat menivät siis uusiksi. Kaksi kuukautta sitten pääsimme muuttamaan ja silloin ehdin lukaista tekstisi jossa fiilistelit muuttoa ja nyt tämän jutun ja ihan huvittaa miten samankaltainen tilanne ja niin samoja pohdintoja 😀 Ihanaa asua täällä uudessa (!!!!) , mutta..ne listat ja ovenkarmit ja kodinhoitohuoneen kaappi ja pukuhuoneen ovi ja ja ja.. kaikki keskeneräinen todella nyppii vaikka on NIIN paljon valmista ja kaunista ja ihanaa! Pari päivää sitten koin pienen oivalluksen, että kesän ajan on nyt pidettävä taukoa sisustamisesta ja nautittava pihasta ja kesästä ja vain yritettävä sietää sotkua, koska kohta tulee pimeä talvi ja sitten on aikaa kyllä pyöritellä yksityiskohtia!! JA lisäksi talvella tämä varmaan paremmin tuntuu jo kodiltakin ja hahmottuu selkeämmi, että mitä oikeasti haluaa ostaa mihinkin! Tsemppiä!

    • Valeäiti
      heinäkuu 4, 2018

      Hui mikä projekti teillä! Onnea, hyvin vedetty! Kieltämättä talvella olisi kivempi näitä pyöritellä mutta kun meillä ei ole se pihakaan vielä oikein käyttökelpoinen 😀 Toivottavasti saadaan terassi pian!

  • Hanna
    heinäkuu 3, 2018

    Kyllä jatketaan, kiitos! Talosta tuli ihan mielettömän upea, erityisesti keittiötä olen ihastellut. Rentouttavaa lomaa ja levollista heinäkuuta teille!

    • Valeäiti
      heinäkuu 4, 2018

      Jee kiitos! samoin sinne <3

  • Nimetön
    heinäkuu 3, 2018

    Ihan mahtavaa, onnittelut! Täällä ollaan (edelleen) vähän samoissa tunnelmissa. Muutettiin tammikuussa, ja nyt alkaa olla sisustusta vaille valmista. Verhot ensimmäisenä työlistalla, ja muuttolaatikoiden purku. Ei vaan pystynyt pusertamaan heti loppuun asti, kun saatiin työmiehet pois kyselemästä listoja yms.
    Me tilattiin ruokapöytä Timberwiselta, käyttivät yli jääneitä parkettilautoja siihen. Eli on samaa väriä kuin lattia, ja on hieno. Ja suuri! Askartelut mahtuu pöydän toiseen päähän kun ruoka valmistuu. 🙂 Elämän pieniä iloja.

    • Valeäiti
      heinäkuu 4, 2018

      Hei hyvä idea, pitääpä tsekkaa toi myös! Ja tsemppiä sinne 🙂 🙂

  • Elina
    heinäkuu 3, 2018

    Ostettiin sunnuntaina kämppä, jota pitää rempata. Pienempi homma kuin rakentaa talo tyhjästä, mutta on tässäkin luvassa mahdollisesti keittiön siirto uuteen kohtaan, seinien puhkomista, lattiat pitäis laittaa jne. Tämä siis, jos kukaan osakas ei lunasta kämppää meidän nenän edestä. Oma entinen myytiin itse, sitten ravattiin näytöissä, tapeltiin erinäisistä asioista pankin yms. kanssa, viilattiin kauppakirjojen muotoiluja ja nyt pitäis vielä jaksaa pakata, muuttaa, suunnitella remppa ja rempata. Tuntuu tässä työn ja muun elämän ohessa suoraan sanoen aika rankalta, vaikka asunto onkin aivan ihana ja muutto isompaan asuntoon positiivinen asia. Itse ei toki remontoida mitään monimutkaisempia kohtia, mutta pitäis silti jaksaa selvittää vaihtoehtoja ja tehdä päätöksiä. Huh! Mielellään siis asuntopostauksia, niin ehkä mäkin saan uskoa siihen että tästä kaikesta selviää.

    • Valeäiti
      heinäkuu 4, 2018

      Siis remontti on todellakin työläs ja musta monella tapaa työläämpi! Koska samat päätökset siinäkin pitää tehdä, ja lisäksi ottaa huomioon vanhat jutut tai purkaa tai muuta. Ymmärrän että on todellakin rankka juttu, voimia! Jatkan juttua kyllä, toivottavasti tulee teille jotain iloa 🙂

  • Sanna
    heinäkuu 4, 2018

    Jatketaan! Kesän voi vetää henkeä ja sitten syksyllä jatkaa viimeistelyä. Ja jos teillä ei ole keskuspölyimuria, niin toinen imuri yläkertaan helpottaa siivoamista!

    • Valeäiti
      heinäkuu 4, 2018

      nerokas idea!!! Mihinhän mä jemmaisin sen imurin, johonkin lasten kaappiin meibi…

  • pilami
    heinäkuu 4, 2018

    Kenen valmistajan noi teidän nykyiset ruokapöydän tuolit ovat? Oon niitä joskus aiemmissakin kuvissasi ihastellut.

    Ja hienolta näyttää! Onnea sinne uuteen kotiin! Tykkään erityisen paljon teidän kylppärin laattojen pystyladonnasta. 🙂

    • Valeäiti
      heinäkuu 4, 2018

      Tää nykyinen on osittain pöytäryhmä 50-luvulta, tanskalaista tekoa ja osittain kirpparilöytöjä. Kiva kuulla että tykkäät 🙂

  • anu
    heinäkuu 4, 2018

    Kiitos kyllä jatkoa! Teillä on kyllä ihanan näköistä, en yhtään ihmettele, että tuntuu hyvältä! Ja kyllä ne viimeiset rutistukset siitä hoituu, ajallaan! Täytyykin käydä lukaisemassa myös vanhempia postauksia, jotenkin on jäänyt väliin näköjään ja PALJON! Kivaa kesää ja hengähdystä!

    • Valeäiti
      heinäkuu 4, 2018

      Kiitos tsempeistä, helpottaa kun muut tsemppailee! 🙂 Ihana että olet täällä, kivaa kesää sinne!

  • Marjukka
    heinäkuu 4, 2018

    Jatka ihmeessä! Näin ikuisena kerrostaloasujana olen ihastellut teidän projektia ja alkanut jopa (kauko)haaveilemaan omasta vaikka tiedän etten koskaan varmaan kantakaupungin hulinoista osaakaan lähteä kauemmas.

    • Valeäiti
      heinäkuu 4, 2018

      Kiitos, kiva kuulla että kiinnostaa! 🙂

  • Saana
    heinäkuu 4, 2018

    Jatkoa ehdottomasti! Ja älä ota paineita sen pöydän kanssa, tuo vanhakin näyttää (ainakin kuvissa) tosi kivalta. Tuo sopivasti kerroksellisuutta kaiken uuden keskelle.

    • Valeäiti
      heinäkuu 4, 2018

      Siis tää vanha on edelleen musta aivan <3 <3 <3 ja todellakin pitäisin, mutta nyt kun se on pakko pitää tolla tavalla jatkettuna koon takia niin jalat tulee ihan pöhköön paikkaan ja siihen on tosi epämukava mennä istumaan kun on aina joku tuolin- tai pöydänjalka tiellä :(

  • Satu
    heinäkuu 4, 2018

    Uusi ruokapöytä? Ihastelin juuri teidän ruokapöytää ja tuoleja 😀

    • Valeäiti
      heinäkuu 4, 2018

      Mä tiiiiiän mutta kun se on niin epäkäytännöllinen nyt kun sitä on pakko pitää tossa jatkopalamoodissa ja jalat tulee sitten koko ajan tielle 🙁 🙁 🙁 Haluaisin ehkä vaan tän saman uudestaan isompana! 🙂 Täytyykin käydä katsomassa sieltä Lahdesta josta tämä ostettiin.

  • Maria
    heinäkuu 4, 2018

    Hei mä ihan riehaannun nyt mutta oon ihaillut teidän keittiön pöytää ennenkin koska se ois just meille täydellinen, ja nyt lukaisin että olette ehkä myymässä?! Meillä sellanen jatkettava soikea 50-lukulainen pinnatuoleineen ja liian pieni uuteen kotiin kun mahtuu vain 6 tuolia ympärille.. Eli vink vink ostaja-ehdokas ilmoittautuu! Laita viestiä kun laitat sen myyntiin 😀
    Pssst. teiän koti on i ha na!

    • Valeäiti
      heinäkuu 5, 2018

      Hyvä idea vink vink! Tämä vaan ei varmaankaan teillekään sovi: normaalitilassaan mahtuu vain neljä tuolia ympärille ja näin jatkettuna ei voi olla kyllä aina. Jalat tulee tielle ja päätyihin ei voi kunnolla nojailla. Vieläkö kiinnostaa? 🙂 Kiitos ihanasta kommentista!

  • Mrs G
    heinäkuu 4, 2018

    Okt on aina kahdesta kohtaa kesken; sisältä ja ulkoa. Ja kun nää alkaa olla Ok niin sitten on se piha… Että kaikki on keskeneräistä, aina.

    • Valeäiti
      heinäkuu 5, 2018

      haha, totta! Tätä yritän juuri sisäistää ja hyväksyä!

  • Taina
    heinäkuu 4, 2018

    Onnea uuteen kotiin!
    Ihanan valoisaa ja avaraa, ja peukku noille kaikille siloittamattomille kuville: jotenkin ihanan normaalia!
    Ja munkin mielestä olisi kiva lukea näitä jatkossa.

    • Valeäiti
      heinäkuu 5, 2018

      Kiitos! Kiva että tykkäät kuvista, mä nimenomaan halusin niitä oikeita kuvia. Koska sitähän tämä on – oli sitten miten hieno talo tahansa niin aina on sotkut levällään.

  • Anni
    heinäkuu 4, 2018

    Mistä olette hankkineet äänieristetyt ovet makuuhuoneisiin? Kuuluiko se talonvalmistajan pakettiin, vai pitikö etsiä kauempaa?

    Kiitos!

    • Valeäiti
      heinäkuu 5, 2018

      Nämä on Haapsalu Uksetehas nimisestä paikasta hankitut 🙂 Aivan loistavat! Meillähän siis ei ole talopakettia, tämä on arkkitehdin suunnittelema yksilöllinen talo johon ostettiin runko pakettina talotehtaalta.

  • Kati
    heinäkuu 7, 2018

    Todellakin jatketaan! Kun asialle (talo&rakentaminen) löytyy kosketuspintaa myös omaan elämään, tällaista talopäiväkirjaa haluais ukea useamminkin kuin kerran kuussa. Mut sekin on aivan hyvä! Jään odottamaan seuraavaa postausta. 😊

    • Valeäiti
      heinäkuu 7, 2018

      Jee kiitos! Yritän kertoa juttuja tiheämmin! 🙂