Vastauksia kysymyksiinne ilman disclaimereita

Tänään kaikki on vähän takkuista. Takana on lakkoviikko, jota edelsi influenssaviikot, joita edelsi vatsatautiviikot ja joita edelsi jotain muuta ja yksi synnytys ja niin se korona… ja joiden perään alkoi nyt tuoreeltaan uusi kuumetautiviikko. Alkaa hajottaa se ettei voi suunnitella mitään, ettei omaa aikaa ole oikein missään kohtaa. Joten, sen sijaan että kirjoittaisin vieläkään mitään niistä teksteistä joita olen öisin (hei siinähän mulla on sitä omaa aikaa!) päässäni kirjoitellut, kirjoitan ns löysät pois eli vastaan teiltä Instagramissa tulleisiin kyssäreihin täällä!

Let’s mennään!

äidinmaidon luovuttaminen”Millaiset imetysmaratonit on iltaisin vai onko? ”
Ei ole! Tämäkin vauva näyttäisi toimivan samoin kuin edelliset: syö 2-3h välein sellaisen megalörtsyannoksen ettei muuta tarvita. Maitoa tulee siis edelleen muillekin ja vähä päälle. En ole koskaan ollut sohvan pohjalla jumissa, en ole koskaan kokenut tiheän imun kautta, en ole tainnut edes koskaan antaa kahta tissiä samalla syötöllä, yksikin tulee jo tulvien yli. Toisin sanoen: iltaisin imetän kerran, se syö noin 5min jonka jälkeen nukahtaa vartin ajan tissi suussa syvempään uneen. Harmillisesti tämä ei kata edes yhtä This is Us -jaksoa.

”Oikeesti miten sä pyörität tota arkea? Meille syntyi toinen tyttö huhtikuus ja oon iha rikki jo ny”
Onnea! Kohta helpottaa! Ja vastaus: En pyöritäkään, vaan pyörin sen mukana. Mennään homma ja tarve kerrallaan sieltä mistä aitaa ei ole. Jaetaan hommat ja unohdetaan ne joita ei ehditä tehdä. Tavoittelen elämässä muutenkin noin 70% veroista suoritusta, näinä hulinavuosina se on jo liikaa. Nimimerkillä huonekasvit kuolee, ”puhtaat” pyykit puetaan lattialta ja eines on best.

”Miten jakselet?”
Kiitos❤️ Hyvin mutta pitää suitsia etten ahnehdi liikaa. Nyt kun vauva on täyttämässä 3kk mun päähän on tullut salaa ajatus että ”nyt ei ole enää mitään vastasyntynyttä tekosyynä, pesiminen ohi!” ja alan vaatia itseltäni urheilua, kodin siivoamista, vauvakirjan täyttämistä jne. Onneksi tunnistan tän niin annan itselleni mahdollisuuden voida hyvin myös jatkossa!

”Miten kestit univelkaa kun Kakkonen vauvana nukkui huonosti?”
Ensin selvennys: Kakkosella oli siis myös maitoallergia jota ei tiedetty ekaan 10kk ja heräili siksi päivin öin usein sen ekan 45min syklin jälkeen. Sitten vastaus: en kestänyt. Kärsin masennuksesta vielä vuosia tän jälkeen, laihduin aivan hirvittävän pieneksi ja parisuhde oli erittäin heikossa hapessa. On ihme että selvittiin siitä ja haluttiin vielä lisää lapsiakin. Mun mielestä vanhempien univaje on järkyttävän pahasti alihoidettu asia, se kuitataan ”asiaan kuuluvana”. Me saatiin lopulta apua yksityiseltä lääkäriltä (kun allergia suostuttiin tutkimaan) ja unikoulusta.

”Millainen teidän perheen rutiini on”
Joo ei ole. Ollaan ärsyttävästi boheemeja eikä millään saada pidettyä kiinni kovin tarkoista rutiineista. Koulu ja harrastukset rytmittää ja kesät menee aivan hunningolla. Kolmosen hampaat unohtuu pestä 90% aamuista ja sitä rataa. Tarkimmin varjeltu rutiinimme on parisuhteen kaava oleta-pety-mökötä. Mä turhaudun myös töissä toistoista tosi paljon, tää kurinalaisuus on mulle vaikempia asioita lapsiperheessä.

”Millainen päivärytmi teidän pienimmällä on?”
Se alkaa muodostua, hän on rutiinivauva! Tää on eka vauva joka tekee itselleen rytmiä, nyt mä tajuan mistä kaikki on puhunut eikä kaikki johdukaan vaan meidän johdonmukaisuuden puutteesta (ks. edellinen). Nyt se menee about näin:

  • Herätys 6.20-6.30
  • Hereillä 60-90min ja ekoille unille vaunuihin, nukkuu usein 45min. Loppupäivä 16 asti käytännössä rytminä uni-90min hereillä-uni, mutta 12-16 on usein melkein vain unessa.
  • 2-3h syöttövälit, imetys usein ei ihan ennen unia, paitsi illalla jolloin nukahtaa rinnalle.
  • Nukkuu usein 18 aikaan vielä nopeat unet kantoliinassa ja menee sitten 20 aikaan yöunille kylvyn kautta.
  • Unisyötän 22-23 välillä ja hän herää sitten yöllä 1-2 kertaa syömään 02 / 04.

”Mitä tahtoisit sanoa esikoista odottavalle?”

Kolme asiaa:
1. Onnea! Tästä tulee ihanaa mutta välillä on myös kamalaa, se on ok
2. Olet tässä parempi kuin luulet ja lapsestasi kasvaa aivan uskomattoman siisti tyyppi
3. Maailma on täynnä tietoa, neuvoja ja oppaita. Yritä löytää niiden välistä oma ääni ja opi luottamaan siihen. Käänny muiden puoleen (vasta) jos on ongelmia joita et osaa ratkoa.

”Paljonko Nelonen painaa nyt”?
En tiedä mutta veikkaan että 8+kg, feels like 25.

”Vinkkejä vauvan ja 2v taaperon ensikohtaamiseen?”
Katso että kamerassa on akkua, vaaralliset esineet on piilossa ja että kukaan ei voi kaatua vauvan päälle. Sitten vain annat tilaa ja aikaa ja varaudu itkemään – liikutuksesta!

”Miksi vauvat on niin söpöjä”
Koska kaiken sen yövalvomisen, rintaraivareiden ja niskakakkojen jälkeen ne myytäisiin muuten kirpputorilla.

”Mikä on hyvä pipo / lakki vauvalle näillä keleillä?”
En tiedä. Tarvitsen vielä ehkä yhden vauvan, jotta oppisin. Ruskovillan silkkimyssy on aina hyvä!

”Vauva 3kk – milloin voi pitää taas pitkiä hiuksia auki”
Hmm, laitoin tän mutsinutturan itse vuonna 2010 enkä ole sitä vielä avannut.

”Oliko sulla käytössä Elvie rintapumppu?* Kokemuksia?”
(*Pumppu on saatu yhteistyössä Wauvakaupan kanssa) On! Mahtava! Upeeta ettei tarvi oikeasti itse tehdä mitään, helpottaa herumistakin kun ei tarvi ajatella koko asiaa. Todella hyvä myös pumppuna musta. Huonot puolet: hinta on kova ja pumpun säiliöt on vähän pieniä, 145ml maksimi. Säiliön voi lennosta vaihtaa mutta mulla kyllä tissi huomaa ja lopettaa loukkaantuneena herumisen. Myös tosi tarkka pitää olla osien pesemisen ja kokoamisen kanssa, helposti ei mee tiiviisti eikä siksi imaise kiinni ja toisaalta tää on ruvennu joskus vuotamaan. Silti paras pumppu joka mulla on ollu.

”Kuivausrumpu vai kuivaava pesukone vauvaperheeseen”
Meillä on rumpu, tuntuu että se yhdistelmäpesu olisi tosi hidas. Nyt saa aina kuitenkin seuraavan erän jo pesuun ku toinen kuivaa. Kaikki ei mene myöskään rumpuun joten sen pyykin joutuisi kai kuitenkin käymään läpi? Luulen että toimii parhaiten niille jotka ei pese näin paljon pyykkiä. Ps. Meidän pyykkikoneessa on KYMMENEN kilon säiliö❤️

”Onko lapsilla karkkipäivä vai mikä on teidän herkku-policy”
Joo on karkkipäivä – joka päivä. Oli ennen la (sit pe ja la, haha) ja lopulta nää veti ihan hirveet määrät nopeasti kerralla. Nyt syödään maltillisesti herkkuja silloin kun siltä tuntuu. Silti varmaan liikaa mutta musta se ei oo elämän suurin virhe. Myös: yritän kasvattaa lapsia tajuamaan itse mikä tekee keholle hyvää ja mikä ei. Voi syödä karkkia jos silä tuntuu, mutta en halua kannusta luomaan niitä ”nyt tuntuu kyllä siltä” hetkiä niin paljon mitä mulla itselläni on. Eli ettei olisi tapa (aina kun katotaan leffaa) tai syötäisi tunteeseen (harmittaa / rokotus sattui, pullaa!). Kerron että karkki ei ole sinänsä pahasta (kaikki ruoka on ruokaa), mutta jos syö paljon karkkia, tulee paha olo eikä kuitupitoista ruokaa mahdu sisään jne.

”Mitä Kolmoselle kuuluu?”
Kiitos, hyvää! Hän on aivan valloittava, ihana pieni pallero. Ei vieläkään juurikaan uhmaa, mikä on ihan käsittämätöntä, mutta paljon kyllä ns jekkuenergiaa. Se tykkää hirveästi päiväkodista, nukkuu yönsä, syö hyvin, kasvaa silmissä ja on tosi taitava monessa asiassa tunneälystä motoriikkaan. Kukahan sen on oikein kasvattanut?? (vastaus: isosisaruksensa)

”Onko lapsien nimissä yhtäläisyyksiä? Sama alkukirjain / saman tyyliset? Vai kaikki ihan erilaiset?”
Ystäväni tiivisti hyvin: meidän lasten nimet ovat minimalistisia! Paitsi Nelosen, sille hulluteltiin vähän. Alkukirjaimet ihan mitä sattuu!

”Jännittikö sua niskaturvotus ultra?”
Aina. Kaikki jännittää about tähän asti ku vauva on noin 3kk eikä enää jokaisesta taaperon suorittamasta päälle astumisesta kuole.

Ah, olipa ihana kirjoittaa oikein blogiin pitkästä aikaa. Kiitän näistä!

Kaikki kuvat vanhasta arkistosta, jotta suoritus pysyy 70% veroisena! Kuvat 1, 3 ja 4 Susanna Hynynen

14 Kommentit

  • Maisu

    Mainio postaus! Unikoulu-postauksen ”monen ylistämä tapa” -linkki johdatti johonkin erikoiselle s3ksi-sivustolle, lienee kuollut se sijainti (tai sitten tämä oli joku tosi sisäpiirin juttu mitä en hoksannut). 😅

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Ahahaha apua kiitos, käyn poistaa 😀 😀

  • Vakilukija

    Sulla on kyllä mainio asenne, olet ihan mahtava! Tunnistan samoja ajatuskulkuja toipuneena perfektionistina ja viiden mukelon äitinä, mutta kirjoita postaus sitten, kun tiedät miten voi lopullisesti lakata saamasta hepulin joka ikinen lauantai, kun tajuaa asuvansa sikolätissä?!

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Ok kirjoitan! Oletko lukemassa vielä vuonna 2330 kun tää tapahtuu? 😂

      • Liisa

        Toi on niin ärsyttävän totta, et lapsiperheen väsymistä vaan normalisoidaan! Ihan kuin se ois asennekysymys.

        • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

          jep 🙁

  • Tiina

    Aaah niin hyvä postaus! Samaistuin moneen kohtaan! Kuopuksesta on monessa hapokkaammassa tilanteessa todettu, että onneksi se on noin söpö 😅

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Hahahah 😀

  • Hejdi

    ”En pyöritä, vaan pyörin sen mukana.” Tämä on ihana vastaus. Itsekin neljän lapsen äitinä kuulen usein päivittelyä perheen pyörittämisestä: ”On siinä sulla pyörittämistä.” En mielestäni kuitenkaan pyöritä, vaan elän. Myös se mitä ympärilläni tapahtuu on minua, minun elämäni, minä.

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      joo! eikä kaikki tapahdu myöskään minun toimestani..

  • heiskav

    Tässä postauksessa oli kyllä monta ihan superia kohtaa! Toivoisin jokaisen vanhemman omaksuvan tän 70% suoritustason ja arjessa mukana pyörimisen, ihan vaan oman jaksamisen kannalta.

    Tuntuu, että nykyään vanhemmuutta helposti aletaan suorittamaan ja arkeen pakotetaan tiettyjä asioita, koska nähdään ympärillä niin tehtävän, eikä siksi, että se on perheelle itselleen kivaa.

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Ja hirveän usein se arvotus ja painostus on ihan oman pään sisällä!

  • A

    Niin hyvä ja osuva kirjoitus! Aion ruveta itekin vaan pyörimään mukana, vähän vielä mukamas yritän leuat kireänä pidellä lankoja käsissä…
    Mun esikoinen muuten astui veljensä päälle käytännössä heti kun kotiuduimme synnäriltä. Onneksi kätilö oli paikalla, hän totesi silmää räpäyttämättä että synnytyksessä vauva on kokenut paljon pahempaa murjomista…!

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      OMG onpa hyvä että kätilö näki, olisin ollut ihan rikki 😀 😀 Se on kyllä niin tott että suynnytyksen aikana vauva ottaa rajut osumat, ei sitä kotona paljon pahempaan pysty 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.