Perheenäiti tarvitsee joskus oman vittuliven

Kirjoitin blogiin jutun, joka tuntui tahmaiselta. Se oli valitusvirsi siitä mikä minua somessa väsyttää. Kirjoitin sen tahallani huonosti eli niin etten jälkikäteen katsonut onko se nyt toisteinen, väärin tulkittava tai puuttuuko punainen lanka. Oli tärkeää kirjoittaa vain jotain vaikka sitten vähän ohi, päätin jo tehdessä että en ehkä julkaise sitä tai voin vaikka ottaa sen pois jos siltä tuntuu.

Samoilla höyryillä pidin instaliven jossa valitin samat asiat. Siinä puhuessa suoraan ja kiertelemättä (mikä siinä onkin että nää livet tuntuu vapauttavan yksityisiltä vaikka oikeasti nekin näkee tuhannet? Ehkä se ettei palaute oikein samalla tavalla ehdi tulla!) saatoin tahtomattani tajuta mistä on kyse.

Tänään en jaksa olla niin ammattimainen että kirjoittaisin uudestaan sen ekan tekstin joka oli vähän huono ja haparoiva vaan totean vain tämän olleen sen tekstin anti:

”… on kuluttavaa etten oikein viitsi olla ihan 100% oma itseni [someviesteihin] vastatessa. Ei siksi etten haluaisi olla aito vaan koska en oikeasti halua loukata enkä halua käyttää lisää aikaa tilanteen selvittelyyn. Olen aito minä mutta se sliipattu puoli, jota käytetään töissä ja ravintolassa.”

Ai jumalauta tämähän se on mikä mua väsyttää! Se että elän jatkuvasti jonain helvetin esimerkkinä, olen paras mahdollinen versio itsestäni! Helvetti sentään miten kuluttavaa!

Äskeisessä kappaleessa esimerkiksi olisi normaalisti sanan helvetti tilalla sana hitto koska tiedän että liian kova kiroilu tuntuu joidenkin mielestä pahalta. Mutta tiedättekö, minä kiroilen oikeassa elämässä ihan vitusti.

Tai kiroilisin, mutta en voi.

vielä yksi lapsi

Aamuseiskasta iltakymmeneen olen äiti. Ihan oma itseni, mutta hitusen hillitty versio. En vitsaile anaaliseksistä tai viljele vittua. En ehkä muutenkaan tekisi niin koko ajan mutta saattaisin! Ehkä joskus haluaisin! Äitinä dimmaan, valitsen vähän mitä sanon, vitsailen ikätasoisesti ja sanoitan muidenkin tunteita.

Se on kuluttavaa.

Toimistoaikoihin olen töissä. Ihan oma itseni mutta vain valikoidut palat siitä. Olen tietoisesti vaikkapa hitaampi kuin luontaisesti (esim palavereissa, aaaah suojatkaa minua niiltä!) ja jaksan paketoida sanani vähemmän kärkkäästi kuin mitä ne itsestään tulisivat. Teen kirjaimellisesti asiakaspalvelutyötä myynnin ja projektien parissa ja yritän ylipäänsä olla sillä tavalla toimistokelpoinen, ammattimainen ihminen. 

Todella kuluttavaa.

Sitten on tämä some, jossa pitkään luulin olevani henkilökohtaisesti. Nyt mun on myönnettävä itselleni että kaikki mitä täällä teen on työtä. Siis sillä tavalla että minua on lähtökohtaisesti eri tavalla oikeus kritisoida, kyseenalaistaa ja haastaa kuin jotakin muuta somen käyttäjää. Ymmärrän että mediani on kasvanut niin isoksi että mulla on tiettyjä vastuita.

Ennen kaikkea, joudun itse kantamaan vastuun siitä että jos sanon jotain vähän löysemmin muotoiltua, saan paljon viestejä joissa vitsaillaan, tarkennetaan tai jopa suututaan. Sehän on ok ja täysin ansaittua! Mutta koska en jaksa sitä jälkipyykkiä, dimmaan itseäni ihan hirveästi täällä lopulta kuitenkin. Kiroilen vähemmän, varmistan että otan asioita huomioon, en kärjistä enkä haasta. Mikään tästä ei tule itsestään vaan tietoisen työn ja harkinnan kautta.

Sitten niitä viestejä tietysti kuitenkin tulee ja olen niissäkin astetta kivempi Hanne: lempeämpi ja reilumpi. En ollenkaan se sarkastinen sivaltaja joka siviilissä olen (se on minussa parasta ja pahinta).

Todella, todella kuluttavaa.

Jos tätä nyt katson niin en keskimäärin ole yhden päivän aikana kovin montaa kertaa 100% oma itseni, tai ainakaan täysin suodattamatta. Olen aito kyllä, mutta harvoin ihan kokonainen.

Teen myös arjessa jatkuvasti tosi paljon sellaisesta sisäisestä velvollisuudentunteesta (ja toisaalta laiskuudesta, kun en halua korjata aiheuttamaani tuhoa):  siivoan vaikka en haluaisi, pesen hampaat joka ilta ja syön karkkia vasta pääruoan jälkeen. Menen aikaisin nukkumaan ja muistan vastata Wilma-viesteihin.

Elän kaiken kaikkiaan hirvittävän paljon tunnollisemmin, paremmin ja vastuulllisemmin kuin mitä luonnostani haluaisin.

On ihan hyvä tietysti että ihminen sellaista itseltään myös vaatii ja pyrkii olemaan hyvä ihminen vaikkapa ympäristöasioissa, mutta tasaisin väliajoin huomaan itsessäni kuplivan sellaisen vastuuntunnon, kiltteyden ja hyvän elämän ällötyksen.

Että ei saatana tätä! En jaksa olla näin hyvä! Haluaisin vaan vetää röökiä, juoda hirveät kännit, avata somen ja haukkua kaikkia! Heittää roskia kierrättämättä pois ja jättää pyykit koneeseen tai maidon lämpimään. Haastaa riitaa puolison kanssa epäreilusti ja sanoa lapsille että nyt en saatana kyllä jaksa tätä ulinaa, menkää muualle valittamaan.

Tiedättekö, sellainen perheenäiden lopullinen räjähtäminen tuntuu joskus olevan ihan yhden hymyillen annetun rauhallisen vastauksen päässä. Koska mitään noista en tee. Haaveilen vain, patoan sisälläni vastuutonta teiniä joka pyrkii ulos tästä oudosta aikuiskostyymistään.

En halua edes yrittää ratkaista tätä. En jaksa alkaa jotain lomailemaan somesta tai varaamaan enemmän me-timea vaan haluan vain epäreilun ongelmakeskeisesti valittaa.

Ehkä tänään pitämäni vittulive oli oikea suunta. Se oli live, jonka aikana en miettinyt yhtään miten joku sen nyt saattaa tulkita vaan olin vain, puhuin sitä mitä satuin puhumaan. Kiroilin just niin paljon kuin mieli teki. Se oli kaunis pieni hetki elämässä jolloin ei tarvinnut miettiä yhtään mitähän ne nyt sitten ajattelee vaan antaa palaa vaan ja tuhoaa sen sitten internetsistä ja mielestään pois.

Minusta perheenäidit tarvitsisi vähän enemmänkin paikkoja, jossa päästellä just sitä mitä mieli tekee. Kuulemani mukaan teistä monet tekee tämän autossa mutta pitäisikö aloittaa joku liike, järjestää kiroiluretriittejä? Että saa vaan sanoa just niin monta kertaa vittu ku mieli tekee ja olla aivan pakka levällään ei yhtään kenellekään esimerkkinä?

Voin toimia alustana ja avata liven silloin tällöin! Voitte vaikka lähettää sinne omia turhautumia tai tulla vaan mukaan kommentoimaan, kaikki käy! Se ken on mukana huutakoon nyt kuiskaten hiljaa sisäänsä ”vittu”. Minä kuulen sen kyllä, tunnen sydämessäni <3

36 Kommentit

  • Neljän tytön äiti

    Aamen!

    • SannuPiu

      Hei. Heti alkoi vituttaan kun en ymmärrä miten nämä kommentoinnit toimivat. Nyt näköjään vastaan 4 tytön äidille. Sain tänään linkkinä tämän blogin ystävältä ja luin puoli huolimattomasti vitutuslivestä. Nyt mietin, että onkohan kirjoituksessani virheitä ja sekös mieltä ylentää. Itseasiassa 4 tyttöä on tosi kova juttu! Minun mielestä. Kuullut huhuja, että tyttöjen kaverisuhteet ja niiden säätömäärä on todellinen ilmastouhka. Poikien kanssa kuulemma helpompaa. Ainakin kaverihommissa. Omani toki vääntää minut siltaan asiassa kuin asiassa ja vain Hulk on tarpeeksi lihaksikas kommunikoimaan. Itselläni siis 9vv tyttö ja 6 v poika ja itse olen 44 v.
      Minua on tänä vuonna siunattu kolmella kotonakaranteenilla. Keväällä ensin sairastui tyttöni luokallaan ja junior oli altistuskaranteenissa myöhemmin, mutta tiettävästi ei sairastunut. Viime pe 5.11 olimme tekemässä lähtöä jonnekin lämpimään, mutta sen sijaan mieheni sairastui koronaan. Täydestä rokotesarjasta huolimatta oireet olivat voimakkaat. Nyt siis onneksi toipumaan päin. Sanoinko jo, että VITTU!

      • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

        Ai että, ei ole helppoa internet eikä elämä! Voi vittu!!

  • Tiina

    Ihan vitun mukana! Ja vittulive-termin otan heti käyttöön, se on vittulive jatkossa joka kerta kun nähdään kavereiden kanssa ilman muksuja 😄

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Joo siis tää on nerokasta 😀

  • Toveri

    Siis mun tekisi mieli joka päivä välittää jostain monta kertaa mutta musta tuntuu et nykyään ei sais valittaa mistään. Tukahdutan sit ärsytykseni itsekseni tai olen vaan vähän kiukkuinen koko ajan. En ole somessa niin kuin sinä mut salonkikelpoinen pitää olla musta nykyään ihan kaikkialla. Ei kyl aina jaksais.. eli mukana retriitissä..

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      SEPÄ, tosi paljon pitää jo nieleskelle asioita!

  • Reetta

    Todellakin kannatan yhteisöllisiä vittulivejä ja sitä, että olis soveliasta näyttää myös se puoli itsestä. Kaikkien meidän, ainakin aina välillä mutta mielellään säännöllisesti 😀.

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Tytöille eriyisesti tekisi hyvää turvallinen tila olla epäsovelias!

  • S

    I’m in! Tuntuu, että pää räjähtää välillä, kun missään ei saa päästää irti ja vaan olla se oma itsensä, ihan ilman mitään filttereitä. Ettei vaan lapset kasva vinoon ku äiti vähän ragee, puoliso vedä hernettä nenään, kun kuittailen pyyhkimättä jätetystä pöydästä, eikä työkaverit säikähdä kummaa tiuskijaa. Vuosi sitten tähän samaan aikaan sama s**tanan vi*utusmäärä oli niin täynnä, että päädyin suljetulle vuoden vaihteessa. Helpotti hei! Tarttee varmaan mennä metsään huutamaan, jotta voi osoittaa itselleen, että siitäkin tuli jotain opittua. Vittu, kun en edes sitä jaksais, vaikka pöpelikkö alkaa 10 m päässä ulko-ovesta. Jos ei siis tullut selväksi, niin kannatan sekä kiroiluretriittiä että vittuliveä!

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      JEP!

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Lähti kommentti aikaisin: ihan hirveää oikeasti että nää asiat voi todella johtaa pahimmillaan mielen järkkymiseen 🙁 🙁

  • Nimetön

    Ymmärrän täysin!
    Toimiessani samanaikaisopettajana 42 oppilaan ekaluokassa, sanoimme usein kollegani kanssa oppilaille, että odottakaas hetki, meillä on nyt pieni palaveri. Menimme käytävään ja kiroilimme siellä hetken. Sitten palasimme taas rauhallisina hymyillen luokkaan ”sammuttamaan tulipaloja”. Käytimme tästä termiä ” kiroilutetapia”.

    – Kansankynttilä –

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      AI ETTÄ 😀 😀 Rakastan!

  • TR

    ”Elän kaiken kaikkiaan hirvittävän paljon tunnollisemmin, paremmin ja vastuulllisemmin kuin mitä luonnostani haluaisin.”

    Tää oli loistavasti kiteytetty! Tunnistan täysin itseni. Opettajan työssä ja kotona lasten kanssa joutuu todellakin olemaan se salonkikelpoinen versio itsestään. Mä olen aina ajatellut, että olen kaikkein eniten oma itseni aikuisseurassa, jossakin viikonlopun/illanvietossa jossa on tilaa spontaaniuudelle ja fiiliksen mukaan olemiselle. Työpaikan pikkujouluissa muutama vuosi sitten yksi työkaveri totesi että ”sä oot töissä aina niin asiallinen mutta ethän sä olekaan” (yhtään en muista mitä tein/sanoin/kerroin, en kuitenkaan mitään kovin erikoista) ja otin tuon pelkästään kohteliaisuutena.

    Mä työskentelen yläkoulussa ja mun niin tekisi mieli kertoa oppilaille aina kaikki asiattomat jutut ja vitsit. Sit välillä joudun torumaan niitä oppilaita muodon vuoksi asioista jotka oikeesti on mun mielestä hauskoja 😀 Esim. seuraava vitsi:

    Miten sanotaan suomeksi ’you have cocaine on your penis’?

    Kikkelis kokkelis.

    • Gloria

      Mahtava vitsi, saatan lainata joskus 😀

      (Ja siis psykologina jaan tuskan)

      • TR

        Kiertoon vaan!

        Tässä toinen vielä kaupan päälle: Mitä eroa on neitsyellä ja pannulla?

        Toinen niistä on pannu.

    • Yläkoulun ope

      Mä niin otan tän vitsin repertuaariini. Sen voi heittää toukokuun (tai kesäkuun) vikoille tunneilla 🤪

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Kerroin heti lapsille, aivan paras 😀 😀

  • Helmiina

    Kyllä, kunnollisuus ja tunnollisuus kyllästyttää välillä ja paljon. Täytyy ymmärtää kaikkia ja hyväksyä (väärätkin) mielipiteet, ei voi sanoa suoraan mitä ajattelee asioista. Ei voi vetää röökiä, ei alkoholia, ei liikaa lihaa eikä suklaata. Ei voi valvoa myöhään. Treenaaminen tuntuu olevan ainoita sallittuja iloja keski-ikäisen elämässä. Huh huh!

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Joo. Haluan olla teini!

  • Anni

    Onko tämä se syy, miksi elokuvat, kauhu, seikkailu ja draama on niin suosittuja? Niiden kautta voi kokea käytöstä, jota ei saa ilmaista.

    Koen olevani samassa tilanteessa. Marginaali, jossa voi liikkua, on hirmuisen pieni, jos haluaa säästyä päänsäryltä.

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      On muuten ihan varmana!

  • Pee

    Ai vittu mua vituttaa etten oo siinä vitun instassa – nyt mä en pääse vittuliveen vittu ollenkaan! Pitää järjestää ämmien kera ihan oma vittulive ja siellä ei sit saatana hiivapilluilla! Harmi ku vihreetä röökii ei saa enää. Vittu kaikki on niin vitun vihreätä nykyään, mut röökis ei saa enää maistua mentooli eikä se oo enää mitenkään fääshön vetää sitä röökii. Mut vittulivessä ihan livenä vedän alkuun pullon valkkaria! Ja aion valittaa viimeisimmästä raskaudesta 2021 ihan rauhassa – vaikka raskaus ei olekaan sairaus! Se oli muuten vitun hyvä kirjoitus! Että mua ärsytti, kun en saanu valittaa raskaana rauhassa, ku kaikki oli vaan sillee, et kohta helpottaa ja mä vaan mietin, et voi saatana mua ei se nyt just lohduta. Ja sit piti heittää aina loppuun itse ”no joo ei sais valittaa, täähän on siunaus ja lopputulos on toki toivottavasti sen arvoinen”. NO totta munassa se on sen arvoinen, nyt vittu antakaa mun valittaa joskus ihan rauhassa. Mut ei kun tunnollisena sitäkin pitää itse siistiä ja heittää loppuun, et no ”lapsiahan ei tehdä vaan saadaan”. Tai vittu jotain.

    Paska perse pillu pornolehti.
    #luokkakokous

    Huomenna syön kyllä pullan aamupalaksi. Enkä mitään vitun puuroa.

    Enkä tarkistanu, et oliks tässä jotain vitun kirjoitusvirheitä tai pilkutki pisin vittua.

    Vittu kiitos!

    • Emmi

      Ei vittu mä nauroin 😂😂😂 ihan ku omasta elämästä, kiitti hei ihan vitusti! 😆 ja tsemppii siihe vitun, helvetin rankkaan arkeen! 💪💜 (Kyl niit poutasempiiki päivii on, aina välillä) ☀️😁

    • TeeKoo

      Halleluja! Kiitos aamun nauruista 😂😍

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      VITTU JEE!!

  • ElluEllu

    Mä en vaan pysty olemaan se paras versio. Rageen epäreilusti, valitan töissäkin turhauttavista asioista, oon vähän lihava, hermoilen, itken, välillä kiroilen lasten kuullen ym. Mutta se ei oo kaikki mussa, vaan osa vain. Paljon on hyvääkin. Jos olisin täydellinen niillä olisi varmaan tosi vaikeaa, koska ei kukaan voi olla täydellinen ja täydellisen seurassa rima olisi korkea ja tuntisi itsensä huonoksi. Vanhemman pitääkin olla epätäydellinen, normaali ihminen. Ei mikään hirviö, mutta inhimillinen, kaikkine vikoineen. Se viestii siitä että on ihan Ok olla tavallinen ja kokonainen ja että meissä kaikissa on jotain josta emme pidä.
    Somessakin olisi kaikille hyvä oppia että ihmisiä siellä ollaan. Ei odotettaisi sitä kaiken huomioimista, sliippaamista ja siloittelua. Eikä tehtäisi sitä ylenmäärin. Muuten jäädään vaan kaikki sen unelmaelämän vangiksi.

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      En minäkään missään nimessä edes yritä missään olla täydellinen! Mutta somessa sitä ehkä joskus petraa vähän liikaa just omaa aikaa säästääkseen. Pitää taas vähän löysätä!

  • Gloria

    Kiitos vittulivestä, se oli virkistävää. Samalla kiitos myös asiallisuudesta, se ehkä kuitenkin ohjaa myös lukijoita asiallisuuteen ja pelastanee ainakin tämän blogin puolen kommentoinnin ikäviltä huutelijoilta. Kärkkäät vastaukset ruokkivat kärkkäitä kommentteja ja kierre voi olla valmis, ja siitä kärsii sinun lisäksesi koko yhteisö (Aspaa jo jonkinlaisella metatasolla siis? 😀 )

    Toimin itse psykologina, mikä tuo omaan aspa-rooliin ehkä vielä ylimääräisen kertoimen. Tunnistan siis fiilikset hyvin. Meillä toisaalta on rajattu työaika, työpuhelin jne sekä työnohjaus, jossa purkaa omia tuntojaan ainakin välillä.

    Sometyö onkin varmaan ihan oma maailmansa työn vaikean rajattavuuden vuoksi (etenkin ajallisen mutta muunkin) sen lisäksi, että sitä tehdään omalla (suodatetulla) persoonalla, mikä on aina raskasta.

    Et pyytänyt neuvoja, joten en osoita tätä suoraan sinulle, mutta työnohjaus olisi asia, minkä hyödyntämisen soisin yleistyvän monelle muullekin alalle terveydenhuollon lisäksi. Että itsellä olisi paikka, jossa saisi tulla kohdatuksi aitona itsenään, pohtia työn eri puolia ja omaa jaksamistaan ja ehkä hetken olla itse se valittava asiakaskin 😀

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Oon täysin samaa mieltä, haluan olla itsekin pääsääntöisesti asiallinen! Mutta rajan veto on joskus vaikeaa. Olet ihan oikeassa että työnohjaus on näissä hoommissa tosi tärkeää, onneksi niitä palveluita on alkanut tulla!

  • Ann

    Olen ollut esimiestehtävissä nyt jonkin aikaa, ja heti tuli mieleen yksi seikka.

    Jos ihmiset, niin kuin muutamat työyhteisössäni ovat, ovat ns. vapaasti omia itsejään töissä, niin porukka heidän ympärillään näyttää väsyvän siihen.
    Olen joutunut puuttumaan ihmisten puhetulviin työpaikoilla, kun ihmiset ympärillä väsyvät kuuntelemaan eivätkä pysty palautumaan kahvitauolla yhden kertoessa kaiken elämänsä hankaluuksista ja kuinka ketuttaa.

    Tämä kokemukseni jotenkin siis todistaa Hannen kirjoittaman todeksi – ei työpaikallakaan voi, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, avautua miten haluaa, kun muut kuormittuvat siitä. Hankala yhtälö tosiaan. Ehkä juuri siksi työstä maksetaan palkkaakin – se on korvaus menetetystä vapaa-ajasta ja kenties korvaus siitä, ettei saa olla vapaasti oma itsensä kokonaan.

    • Petra

      Tämän takia tuntuisi kovin tärkeältä, että kotona tai yleensäkin vapaa-ajalla saisi sitten olla se oma itsensä ja nauttia sellaisten ihmisten seurasta, keitä ei kuormita olemalla se oma itsensä. Mutta varsinkin lapsiperheissä tämä voi olla vaikeaa, ainakin kun lapset ovat vielä pieniä, sillä kuten todettu, lasten seurassa pitää olla hieman siloiteltu versio itsestään. Ja vaikka ne lapset sinällään ovatkin palkinto itsessään ja plaaplaa, ei vanhemmuudesta ja kotona tsemppaamisesta makseta edes palkkaa. Siksi varmaan olisikin ensiarvoisen tärkeää päästä välillä kirjaimellisesti tuulettumaan ja pitämään vittuliveä ja muita retriittejä. Jotta voi olla vapaasti sitä mitä on ilman paineita ja vaateita olla jotain muuta. Harva on töissä oma itsensä ja hyvä niin, mutta kunhan nyt edes töiden ulkopuolella voisi olla. Kunhan edes joskus jossain voisi olla.

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Siis just tämä kaikki! Ja se että somessa on hankala erottaa työ- ja vapaa-aika, niin seuraajien kuin vaikuttajan. Tasapainoilua!

  • Suvi T.

    Tää kirjoitus ja kommentit oli vitun vapauttavaa ja parasta luettavaa vähään aikaan! Tais lipsahtaa huutonaurun puolelle pari kertaa,, 😀

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      no vittu JEE!!! 😀 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.